Puhe eduskunnan budjettikeskustelussa 12.10.23 (lyhentämätön)

Arvostettu rouva Puhemies,

On syytä tarkastella, missä ajassa ja maailmantilanteessa Suomen valtio valmistelee ensi vuoden budjetin. Elämme kriisiä – globaalien vihollisuuksien, kahtiajakojen ja jopa Euroopan ovella sotien hirvittävää todellisuutta. Lisäksi saattaa olla myös niin, että ilmastokriisi ei pidä neljän vuoden taukoa.

Tänään on siis syytä kysyä, vastaako budjetti oikeisiin ongelmiin. Ja se tosiasia, että valtiovarainministeri täräyttää twiitin joka kerta kun maahanmuuttaja jättää kirjastokortin kotiin, osoittaa täyttä ymmärryksen puutetta siitä mikä Suomea todella uhkaa maailman kriiseissä.

Ja myös on syytä kysyä, vahvistavatko vai heikentävätkö hallituksen toimet Suomen asemaa maailmalla, ja Suomen johtoasemaa kärkiteknologioissa.

Nämä ovat puheenvuoroni kolme teemaa. Kriisivalmius, Suomen ja läntisten liittolaisten asema maailmassa, suomalaisen teknologia ja osaamisen tulevaisuus. Ne liittyvät yhteen, ja valitettavasti tämä budjetti on Pienen Suomen budjetti.

SUOMEN KOHTALO on erottamattomasti sidottu Eurooppaan, länteen ja Natoon. Tämän demokraattisen rintaman puolesta Ukraina käy sotaa. Meidän velvollisuutemme on lujittaa ja laajentaa Ukrainan tukea maailmalla. YK:n Venäjä-lausuman äänestyksessä vuosi sitten tyhjää äänesti peräti 35 maata, jotka edustavat yli puolta maapallon väestöstä. Lännen pitää voittaa heidän sydämensä, osoittaa taloudellinen tulevaisuus joka on parempi vaihtoehto kuin Kiinan vasalliksi antautuminen.

Suomen työkalu tässä työssä on ollut kehittyviin maihin suuntautuva talousyhteistyö, lainat ja sijoitukset. Ne eivät siis ole lahjoituksia, sillä lainoilla on aina korko, ja sijoituksilla tuotto-odotus.  Tämä taloudellinen yhteistyö on se reitti, jolla suomalaiset yritykset saavat auki globaaleja markkinoita. Samalla, kun edistetään suomalaisyrityste vientiä, tuetaan myös kumppanimaan taloudellista tulevaisuutta, omaehtoista kehitystä, joka toivottavasti silloin tukeutuu demokraattiseen Länteen.

On käsittämätöntä, että Suomi leikkaa kansainvälisestä vaikuttavuudestaan puolet pois.

On selvää, että kehitysavun leikkaaminen on perussuomalaisille suuri symbolinen pakkomielle, ja toivokaamme, että 10 prosentin vähennys ei Suomen työtä maailmalla tuhoa. Sen sijaan on käsittämätöntä, että tästä liiketaloudellisista lainoista ja sijoituksista leikataan 60 miljoonaa euroa eli peräti 46 prosenttia, eli kutistetaan puoleen. Miksi, tähän kysymykseen en saanut eilen vastausta ministeri Taviolta.

Tällä leikkauksella Suomi tekee itsestään maailmalla kokoaan pienemmän.

Arvoisa puhemies,

Suomi on ollut myös kokoaan suurempi silloin, kun se on vaikuttanut kansainvälisiin sääntöihin ja lainsäädäntöön. Fiksulla sääntelyllä olemme voineet paikata pääomien puutetta, mikä korostuu entisestään silloin, kun suuret EU-jäsenmaat avaavat kaikki valtiontukien rahahanat houkutellakseen myös suomalaisia yrityksiä vaihtamaan maisemaa.

Siksi on hyvä, että hallitus panee toimeen edellisellä kaudella parlamentaarisesti sovitut tutkimus- ja kehityspanokset – on toki hiukan epäreilua yrittää ottaa siitä kunniaa yksin itselleen. Kun viime kaudella saimme vihkiä Euroopan tehokkaimman supertietokoneen Lumin Kajaanissa, lisäpanostukset suurteholaskentaan ja kvanttiteknologiaan ansaitsevat täyden kiitoksen.

Tekoälysääntelyssä annamme toisten päättää. Olemme Pieni Suomi.

Mutta entä se fiksu sääntely? Kun Eurooppa valmisteli maailman ensimmäistä tekoälysäädöstä, Suomi oli avainroolissa. Kun nyt luin hallituksen kantaa loppusuoran neuvotteluihin, on sanottava että hanskat ovat tippuneet. Olemme Pieni Suomi, muut saavat päättää. Onhan kyse sentään vain maailmaa mullistavasta teknologiasta, joka on myös Suomen kohtalonkysymys.

Suomi on ollut edelläkävijä niin 5G-sääntelyssä kuin yritysten kybersetelissä – joka nyt kutistuu melkein olemattomaksi. Tämä edelläkävijyys on entistä tärkeämpää maailman kriiseissä, sodan, kybersodan ja informaatiosodan keskellä.

SIKSI EN VOI KUIN IHMETELLÄ, miksei Orpon hallitus valmistele edeltäjänsä tänä keväänä jo eduskuntaan tuomaa esitystä viranomaisten tiiviimmästä yhteistyöstä kyberhäiriöissä. Hallituksen esitys numero 243/2022 vp on vastaus kyberhyökkäyksiin ja kriittisen tietoliikenneinfran vaurioittamiseen. Sellainen on saatu kokea aivan lähiaikoina.

Hallitus joka on olevinaan järjestyksen ja turvallisuuden asialla, ja jahtaa maahanmuuttajanuoria ja kiusaa jopa omia poliisejaan, laiminlyö digitaalisen ajan tärkeimmän turvallisuustakeen. Elääkö se lankapuhelimien aikaa?

Suomenlahden kaasuputkivaurion tutkinnassa on tärkeää, että poliisi, tulli ja rajavartiosto voivat antaa toisilleen täyden viranomaisavun. Tämä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen PTR-yhteistyö mahdollistaa yhteisen tiedonjakamisen, tilannekuvan, johtojärjestelmän ja periaatteessa kolminkertaiset resurssit, silloin kuin äkillinen ja yllättävä tapahtuma niin vaatii.

Hallitus, joka on olevinaan järjestyksen asialla, laiminlyö tärkeimmän digitaalisen turvallisuustakeen.

Samaa tarvitaan kyberpuolella. Olemme valmistelleet lain, jossa puolustusvoimat, poliisi ja suojelupoliisi ja kyberturvallisuuskeskus voivat yhdistää voimansa tilanteessa jossa Suomen digitaalisen infrastruktuuri uhkaa lamautua. Sekin on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista lainsäädäntöä, ja aivan välttämätön kansallisen turvallisuuden kannalta. Missä tämä valmis esitys nyt viipyy? Kysyin tätä eilen ministeri Ranteelta enkä saanut häneltäkään vastausta. Toinen voisi jo turhautua.

Lopuksi – arvostettu puhemies,

Suomalaisten supervoima on yhteistyö. Ainoa toiveeni hallitukselle on, että ette tärvele tätä yhteistyötä, joka tekee Suomesta kokoaan suuremman, vaikuttavamman ja turvallisemman. Ettei Suomesta tule pieni.