Timo

Tarinani – oma ja Suomen

Olen syntynyt vuonna 1962, köyhään Suomeen. Elämäni on hyvinvointi-Suomen tarina.

Vanhempani olivat kuuroja, mutta onneksi Äänekoskella Metsäliiton tehtaalla tarvittiin työväkeä. Tänään teen kaikkeni, että osatyökykyiset voivat elää itsenäisesti ja vammaisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Isäni oli taitava kirvesmies. Minulla ei pysy vasara kädessä – siis minä olen meistä se osatyökykyinen.

Isäni Nikolai Harakka oli Karjalan evakko, Suojärveltä. Olen pakolaisen lapsi. Tänäänkin meidän on pieneltä osaltamme jaettava maailman hätää, vaikka emme sitä poistaa voikaan. Ja kannustettava opiskelijoiden ja osaajien muuttoa tänne. Olkoot kaikki, kuten omat vanhempani, tervetulleita kouluttautumaan, tekemään työtä ja perustamaan perheen.

6-vuotias Timo koiransa Temin kanssa kotipihalla.

Äidinkieleni on viittomakieli. Opin puhumaan vasta kolmivuotiaana. (Olen ottanut menetyksen monin verroin takaisin. Olin alokaskaudellani eduskunnassa 2015-2019 eduskunnan 11. ahkerin puhuja yli 500 puheenvuorolla.) Elämämme oli erilaista kuin muiden. Eläydyn vähemmistöjen elämään, ajan vähemmistöjen asiaa.

Oli valtava elintasoloikka, kun tehtaan työläiset saivat rakentaa rintamamiestalot omalle tontille. Tehdas myi niitä markalla – rahauudistuksen jälkeen siis pennillä, eli 0,016 eurolla. Siksi kauppalanosan nimi on Markkamäki. Kotikatuni on Metsäkatu. Tänään ilmastoteollisuus – suomalainen osaaminen ja teknologia – tarjoaa ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin ja samalla tuo Suomeen työtä, tuloja ja hyvinvointia.

Osaamisen Suomi

Ilman peruskoulua en olisi saanut elämäni mahdollisuuksia. Perheelläni ei ikinä olisi ollut varaa maksulliseen koulutukseen, yliopistosta puhumattakaan. Tänään teen kaikkeni, että jokaisella lapsella on syntyperästä ja asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Olen valmistunut taidekorkeakoulusta ja kirjoittanut kuusi kirjaa. Nuorena elätin itseäni muusikkona ja piirtäjänäkin. Tänään koen, että velvollisuuteni ja iloni on olla yleisönä, jota suomalainen kulttuuri tarvitsee. Arvostan sivistystä, kaiken perustaa – ja siihen kuuluu koripallo, jota seuraan intohimoisesti.

Olen naimisissa ja kolmen lapsen isä.

Esikoiseni on 22. Jokaisen nuoren valmiudet paranevat, kun lunastimme lupauksen oppivelvollisuuden laajentamisesta ja maksuttomasta toisesta asteesta. Nuorten syrjäytyminen on laskusuunnassa – tavoitteemme on nolla. Tavoitteenamme on osaamisen ja osallisuuden Suomi – ketään ei jätetä yksin, ei nuorta eikä vanhaa.

Keskimmäinen lapseni aloitti yläkoulun. Lunastimme lupauksen koulutuksen kunnianpalautuksesta. Koulutukseen, osaamiseen, tieteeseen ja tutkimukseen on panostettu kaikkiaan yli 300 miljoonaa euroa. Johdimme parlamentaarista työryhmää, joka sitoutui nostamaan Suomen tutkimus- ja kehitysmäärärahat miljardiluokkaan (4%/bkt) vuosittain.

Kuopuksemme on kolmasluokkalainen. Lunastimme lupauksen harrastamisen Suomen mallista, joka tuo jokaisen lapsen ulottuville maksuttoman harrastuksen. Vielä täytyy saada harrastukset tuotua kouluun asti. Varhaiskasvatusmaksuja alensimme, perhevapaat uudistimme. Tasa-arvo on sydämenasia.

Äänekosken Pukkimäellä 2017. Näissä taloissa asui useita työläisperheitä. Isäni tehtävä tehtaan kirvesmiehenä oli paikata paikkoja, korjata portaita, vaihtaa ikkunoita. Kuva: Max Steffansson

Kestävä talous ja tulevaisuus

Olen ollut toimittajana yli 30 vuotta, viimeksi Yleisradiossa 17 vuotta. Olen vetänyt Musta laatikko- ja Pressiklubi-ohjelmia sekä 10 kirjaa -keskustelusarjaa. Monipuolista ja korkeatasoista journalismia tarvitaan, jotta valistunut kansanvalta voi toteutua. Sen puolesta kannattaa taistella.

Olen saanut yhteiskunnalta mahdollisuuden, ja viimeiset vuosikymmenet olen mielelläni maksanut takaisin. Maailman parhaat julkiset palvelut rahoitetaan keskinäisellä luottamuksella ja yhteisvastuulla – veroilla. Tiiviit veropohjat takaavat matalat kannat. Kun huolehdimme, että kaikki maksavat Suomeen ne verot, jotka Suomeen kuuluvat, voimme alentaa pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta.

Keväällä 2019 sain toistamiseen kunnian tulla valituksi eduskuntaan. Tämä luottamus kantoi myös työministerin tehtäviin Antti Rinteen hallituksessa. Ehdin haudata Sipilän hallituksen aktiivimallin ja käynnistää monta työllisyyttä edistävä uudistusta. Työllistämiseen palkattiin lisää ihmisiä ja henkilökohtaista ohjausta lisättiin, palkkatukia parannettiin, ulkomaisia rekrytointeja sujuvoitettiin. Tuula Haataisen johdolla saavutimme työllisyystavoitteemme, jota jopa jotkut hallituskumppanimme pitivät mahdottomana. Eikä siinä kaikki: talvella 2022 Suomen työllisyys on korkeammalla tasolla kuin koskaan mittaushistoriassa.

Sanna Marinin hallituksessa olen saanut palvella liikenne- ja viestintäministerinä. Perusväylänpitoon on investoitu yli miljardi euroa lisärahoitusta hallituskaudella – joskin Venäjän julman sodan aiheuttama kustannusten nousu on hidastanut korjausvelan hoitoa. Tärkeimpiä perintöjäni ovat kolme pitkän tähtäimen strategista suunnitelmaa. Historian ensimmäinen Liikenne 12 -suunnitelma linjaa kaikkien liikennemuotojen ja väylien tulevaisuutta pitkälle 2030-luvulle asti. Paremman suunnittelun ansiosta olemme jo saaneet ennätysmäärän EU-rahoitusta hankkeillemme. Toinen tulevaisuusohjelma on Fossiilittoman liikenteen tiekartta, jota noudattamalla olemme matkalla liikennepäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Kolmas, mutta ei vähäisin, on Digikompassi, joka huolehtii siitä että pidämme digitalisaatiossa kansainvälisen johtoasemamme, jonka olemme jälleen saavuttaneet. Tätä tavoitetta tukee uusi kirjani, Datakapitalismi kriisien maailmassa (2023), joka hahmottelee globaalin datatalouden tulevaisuutta ja Suomen menestystä.

Tehtäväni on olla tarjoamassa Helsingille sekä Suomelle uudistuksia ja uutta toivoa.
Jag är en stolt representativ av den flerspråkiga, multikulturella Helsinki. Miljöskydd, i synnerhet Östersjöns tillstånd, är min hjärtesak.

Ministeri, kansanedustaja, toimittaja Timo Harakka. Tehtävänä tulevaisuus.

PS: Arvostan yksityisyyttä, omaa ja läheisteni. Siksi olen antanut perin kitsaasti henkilöhaastatteluita. Tässä on kuitenkin kaksi, jotka paljastavat jotakin pintaa syvemmältä.

https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/timo-harakka-terapiassa-tajusin-kantaneeni-nuorena-poikana-liikaa-vastuuta/

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ennen-politiikkaa-minusta-tuli-mina-tallaisia-kirkkonuoria-olivat-sanni-grahn-laasonen-timo-harakka-annika-saarikko-ja-kirsi-ojansuu-kaunisto