Pohjoinen tekoäly on suuri mahdollisuus

Kaleva 18.2.2024

Tekoäly on tulevaisuuden kasvun moottori, mullistava teknologia, johon investoidaan maailmassa satoja miljardeja euroja. Harva tajuaa, että Suomi – ja Pohjois-Suomi – ovat hyvissä asemissa, sillä Kajaanissa hyrrää Euroopan nopein supertietokone LUMI. Vaan kuinka kauan? 

Haaste on siinä, ymmärretäänkö LUMI:n ympärille rakentaa tehokkaan datankäsittelyn yritysverkosto, vai annetaanko sen jäädä suurempien kansainvälisten pelureiden jalkoihin. Hallituksen toimet eivät ainakaan anna aihetta optimismiin.

Suomi tekoälykehityksen tiellä

Kuten linjasin LUMI:n vihkiäisissä liikenne- ja viestintäministerinä kesällä 2022, uusi supertietokone kuuluu Suomen tietoteknisen järjestelmän ytimeen. Ennusteeni toteutui etuajassa: jo nyt yli puolet LUMI:n laskentakuormasta käytetään tekoälyjen kouluttamiseen. LUMI:n, Turun yliopiston ja Silo.ai -yhtiön yhteisvoimin on toteutettu suomalainen suuri kielimalli, joka on joiltain osin jopa kuuluisaa GPT-4:ää parempi. 

Alku on lupaava, mutta muutkin EU-maat heräävät tekoälyn valtavaan mahdollisuuteen. Nyt on kiire rakentaa sekä paikallinen osaamisverkosto että valtakunnallinen suurteholaskennan kärkihanke – varsinkin, kun LUMI:n jatko Kajaanissa on varmistettava jo 2027, kun konetta uusitaan.

Aloitetaan paikallisesta verkostosta, datatalouden ekosysteemistä. Avaintavoitteita on neljä:

  • lisää yrityksiä
  • lisää osaamista
  • lisää yhteistyötä
  • lisää yhteyksiä.

Yrityksiä, yhteistyötä, yhteyksiä

LUMI:n lähiympäristössä on paljon tilaa palvelinkeskuksille*, jotka voisivat kytkeytyä supertietokoneen resursseihin. Kaiken lisäksi Kajaanin datakeskittymä on kilpailijoita ekologisempi ja edullisempi. Uusiutuvalla energialla tuotetaan kohtuuhintaista sähköä, ja hukkalämpö hyödynnetään kajaanilaisten kotien lämmitykseen, mikä säästää ison keskuksen käyttökustannuksia miljoonaluokassa vuosittain.

Kajaanin ammattikorkeakoulu kouluttaa kiitettävästi tekoälyn ammattilaisia, jotka kykenevät pyörittämään monimutkaisia työnkulkuja. Samoin pelialan osaajat voivat hyödyntää suuria prosessoritehoja, joiden avulla syntyy ulkoasultaan ja käyttökokemukseltaan vaikuttavimpia pelimaailmoja; kolmiulotteisia, kaikilla aisteilla todentuntuisia ”metaversumeja”.

Virtuaalimaailmat ja tekoälyn reaaliaikaiset sovellukset, kuten autonomiset ajoneuvot, tarvitsevat nykyistä tehokkaampaa langatonta tiedonsiirtoa. Oulun yliopiston ja Nokian johtama 6G-tutkimus on maailman kärkeä. Siitä todisteeksi Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken allekirjoitti viime kesänä Helsingissä suuren USA:n ja pienen Suomen keskinäisen 6G-yhteistyösopimuksen, jonka ministeriöni valmisteli. 

Käynnistämämme hanke arktisten merien uudesta datakaapelista täydentäisi kokonaisuutta ja yhdistäisi LUMI:n Fugakuun, Japanin supertietokoneeseen. Kaukoidän sekä Yhdysvaltain ja Kanadan kautta kulkeva nopea tietoliikenneyhteys toisi Pohjoiskalottiin datan perusrakenteen, joka on maailman huippuluokkaa.

Osataanko tätä kokonaisuutta edistää, luoda pohjoisen Suomen datakeskittymä? Vahvan paikallisen edunvalvonnan lisäksi vaaditaan maan hallitukselta nykyistä määrätietoisempaa strategista ohjausta, joka suuntaa Suomen resurssit oikein ja vakuuttaa myös Euroopan unionin rahoittajat.

Kannustimia, koulutusta, kvanttia

Tekoäly voi tuottaa merkittävän kansantaloudellisen hyödyn ja houkutella investointeja myös ulkomailta. Valtion on syytä luoda kannustimia kaikkien alojen yrityksille ottaa tekoäly osaksi liiketoimintastrategioitaan niin terveydenhuollossa, energiantuotannossa kuin älyliikenteessä. 

Suomen innovatiiviset kasvuyritykset ovat viime vuosina houkutelleet miljardiluokan sijoituksia myös ulkomailta. Jotta hyvä startup-kehitys jatkuisi, on tuettava osaamiskeskittymiä ja panostettava tutkimus- ja rahoitusohjelmiin.

LUMI-tietokone yhdistettynä espoolaiseen VTT:n ja IQM:n kvanttiosaamiseen tarjoaa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen suurteholaskennan konseptin. Jo nyt kvanttiyhteisö houkuttelee osaajia ja jopa muualla perustettuja yhtiöitä muuttamaan ulkomailta Suomeen – määrätietoisella kehitystyöllä hyvästä alusta voi kasvaa pohjoisen Piilaakso.

Viime hallituskaudella säädetty laki tutkimus- ja kehitysrahoituksen miljardilisäyksistä oli oikea askel – nyt on valittava suunta. Suurimmat panokset on syytä sijoittaa tehokkaan laskennan ja tiedonsiirron kärkihankkeeseen; tekoälyn ekosysteemiin.

Onko maallamme malttia vaurastua, kysyttiin 1950-luvulla, kun pohjoisen koskia valjastettiin teollisuudelle. Tänään kysymys on sama, mutta uusi vuosituhat vaatii uuden vastauksen. Nyt  Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osaaminen pitää valjastaa koko Euroopan datavetoisen kasvuun.  

* Kirjoitusajankohdan jälkeen julkistettiinkin Borealiksen datakeskusinvestointi Kajaaniin.