Sam Altman Davosissa

Church of Sam.

Näin Sam Altmanin Davosissa kolmeen otteeseen. Tilat olivat ääriään myöten täynnä, jaossa oli vain seisomapaikoja. Tunnelma oli harras kuin kappelissa. Open AI -tekoälyfirman eli Chat-GPT:n ja GPT-4:n isännän joka tavu imettiin innolla, joka letkaus herätti kunnon naurut. Altman on tänään sitä mitä Steve Jobs eilen.

Kolme asiaa jäi näistä talousmedian (Bloomberg, Axios, The Economist) rupatteluista mieleen. Sen lisäksi, että Open AI miellettiin maailman ainoaksi tekoälyfirmaksi ilman samanveroisia kilpailijoita (alkaen Googlesta, Metasta, Amazonista), ja siksi Open AI:n liiketoimintaratkaisuista olisi kiinni maapallon kohtalo. Palvonnan muoto tämäkin.

Ja toinen tyylihavainto: Altman puhui ja häntä puhuteltiin ikään kuin hän yksin päättäisi kaiken. Ehkä amerikkalaiset mielellään henkilöivät firman yhteen ihmiseen – joka puhuu minä-muodossa vaikka muodollisesti korostaakin tiiminsä merkitystä. Samaan tapaan tekoäly antropomorfisoidaan; annetaan ”hänelle” nimi ja imitoidaan ihmisen käytöstä. Tässä on suuri vaara.

1. Sam Altman pyöristi aiempaa julistustaan, joissa firmalla olisi tuota pikaa käsissään AGI (Artificial General Intelligence, ihmisälyn ylittävä ”yleinen tekoäly”). Hän korosti, että AGI saavutetaan asteittain ja sitä erikseen tavoittelematta.

Altmanin mukaan jokainen generativiisen tekoälyn sukupolvi on edellistä fiksumpi tavoilla, jotka yllättävät julkistajansakin. Yllätyksen tuotti jo syksyllä 2022 Chat-GPT, jonka odotettiin päätyvän joidenkin tutkijoiden leikkikaluksi, eikä satojen miljoonien intomielten päivittäiseksi kumppaniksi. Tulevaisuudessa julkaistava GPT-5 on eksponentiaalisesti parempi kuin GPT-4. ”Tai mikä sen nimi sitten onkaan. En välttämättä halua jatkaa tyyliin iPhone 27” (naurua).

Jonakin päivänä havaitaan, että käytössä oleva tekoäly on kuin onkin AGI. ”Siitä seuraa kahden viikon mediamylläkkä. Sitten se unohtuu. On siis mahdollista, että yleinen tekoäly muuttaa maailmaamme paljon vähemmän kuin nyt oletamme.”

Altman muistutti, että GPT-4 oli vielä hetki sitten maailman kahdeksas ihme. ”Nyt ihmiset kiukuttelevat, kun se on liian hidas.”

Haastattelijana Ina Fried.

2. Generatiivinen eli sisältöä tuottava tekoäly perustuu suureen kielimalliin (Large Language Model, LLM), jota koulutetaan miljardeilla ja taas miljardeilla lähinnä internetistä kaavituilla datahippusilla. Tekoäly vaatii siis valtavasti laskentavoimaa.

Laskentaresurssi on kallista, ja siksi suuret tekoälymallit ovat keskittymässä samoille monikansallisille datajäteille kuin internet-alustapalvelutkin. Microsoftin tukemasta Open AI:sta irtautunut Anthropic (omistajina Google, Amazon) haki rahoituskierroksella viittä miljardia dollaria ”pysyäkseen mukana kehityksessä”.

Miten laskentaresurssia on saatavilla ja kuka sitä hallitsee, on yksi datatalouden geopoliittisen taistelun avainkysymyksiä. Suomi on sijoittunut hyvin, kiitos LUMI:n, Euroopan tehokkaimman supertietokoneen. Sen työkuormasta jo noin puolet liittyy tavalla tai toisella tekoälymalleihin.

Tekoäly onkin tuonut esiin datatalouden materiaalisen pohjan; kuinka paljon raaka-aineita, teollista tuotantoa, energiaa tarvitaan ja jätettä syntyy. Gigabitit eivät olekaan aineetonta virtaa digiavaruudessa, jossa kaikki tarpeet tyydytetään ilmaiseksi ja loppumattomasti.

Tieteellisen arvion mukaan tekoälyn ja muun ison datan vaatimat palvelinkeskukset kuluttavat kohta enemmän sähköä vuodessa kuin koko Suomi. Ilmastopäästöt kasvavat samalla, kun firmat tekevät hurskaita sitoumuksiaan. (Teimme muuten Liikenne- ja viestintäministeriössä maailman ensimmäisen ICT-alan ilmastovaikutusarvion.)

Enää eivät riitä edes terawattitunnit (Suomen kulutus 80 TWh/v). Nyt yksikkö on peta: viisitoista nollaa eli miljardi megawattia.

3. Hiukan ristiriidassa aiemman eksponentiaalisen yllätyksellisyyden kanssa oli Altmanin vakuuttelu, että että yhtiö tarkastaa tuotteensa huolella ja jättää julkaisematta ne, joista voi olla vaaraa. Mistä sen voi tietää?

Tekoälymalleissa suunta on määrän sijasta myös laatuun. Kustannustehokkuus – niin taloudellisesti kuin ympäristökuormituksen kannalta – voi edellyttää pitäytymistä suppeampiin ja valikoituihin datalähteisiin. Tuloksissa on tällöin vähemmän ”hallusinaatiota” kuin tuotteissa, joiden lähteissä on yhtä lailla Ylilautaa kuin Wikipediaa. Mutta.

Olennainen kysymys on aina, miten painottunut tai peräti vinoutunut suurten kielimallien koulutusdata on. Onko mahdollista, että vaikka homofobisiin valtioihin tuotetaan tekoälymalleja, joiden arvopohja ei vastaa kovin kirjaimellisesti YK:n ihmisoikeuksien julistusta?

Kyllä, Altman vastasi aika lailla kiemurrellen.

”Jos joku maa sanoo vaikka, että kaikki homot pitää tappaa, niin se menee yli rajan”, Altman sanoi. Mutta tekoälymallien tekijät joutuvat hyväksymään tuotostensa ”epämiellyttävät” (uncomfortable) käyttötavat. Rajanveto on vaikeaa, ja itselleni tuli vahva tunne, että sitä ei pitäisi jättää kaupallisille toimijoille.

Altmanin mukaan tekoälymalleista tulee personoituja. Jokainen – tai ainakin riittävän vauras – voi saada käyttöönsä räätälöidyn, kustomoidun tekoälyn. Tulos on oletettavasti sama kuin somen suosittelualgoritmien jäljiltä: kysymyksiin saa haluamiansa vastauksia valikoitujen (”kuratoitujen”) faktojen pohjalta, ja tekoäly ohjaa käyttäjää syvemmälle mukavuusalueelleen.

Onko tämä edistystä?

Ohimennen, ja vitsaillen, palattiin viimesyksyiseen näytelmään, jossa Altman erotettiin Open Ai:n johdosta ja sitten palautettiin. Taustaan, joka tuolloin herätti kylmiä väreitä kautta maailman, ei viitattu lainkaan: teknologiajohtaja Ilya Sutskever ja hallituksen naispuoliset jäsenet Tasha McCauley ja Helen Toner olivat varoittaneet tekoälymallin kehittyvän kontrolloimattomasti, mutta koska Altman ei tästä piitannut, hänet erotettiin. Muutamaksi päiväksi. Käytännössä koko henkilöstö uhkasi erota, joten turhan päiten turvallisuudesta ja etiikasta murehtineet naiset saivat lähteä ja hallituksesta tehtiin kunnon all male panel – korporatiivista miehekkyyttä korostaa todellisen raskassarjalaisen, 70-vuotiaan entisen valtiovarainministerin Larry Summersin nimitys.

Joten ei huolta enää.

Mutta missä on oppivien järjestelmien teknologian suuri lapsinero Ilya Sutskever nyt?”Hänen statuksestaan ei mitään kerrottavaa”, Altman totesi.Jos Open AI on kultti, ja sen seurakuntana koko Davos-eliitti, niin en ehkä nuku öitäni täysin rauhallisesti.