1. Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta. 

Täysin samaa mieltä 

Suomi ja EU auttavat Ukrainaa voittamaan sodan. Tähän tavoitteeseen Suomi on täysin sitoutunut. Allekirjoitin Ukrainan varapääministerin Mykhailo Fedrovin kanssa yhteistyösopimuksen digitaalisesta kestävyydestä ja kehittämisestä. Suomi tukee Ukrainan tietoverkkojen jälleenrakennusta ja julkisisia palveluita. Tuemme merkittävästi sotilas- ja siviilitoimia. Olen käynnistänyt hankkeen, jossa liikennöitsijät lähettävät busseja Ukrainan koulukuljetuksiin. On autettava ”kustannuksista huolimatta”. On silti huolehdittava, että sadat miljardit päätyät oikeisiin kohteisiin. Yhteistyösopimuksessa voimme tarjota teknisiä työkaluja, joilla eliminoidaan korruptiota. Rauhan on tapahduttava Ukrainan ehdoilla. Venäjän on korvattava aiheuttamansa tuho, vaikkei voi sovittaa kärsimyksiä ja kuolemia.

2. Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Hakeutuessaan Naton jäseneksi Suomi luonnollisesti allekirjoittaa tavoitteen puolustusmäärärahojen osuudesta. Marinin hallituksen suuret panostukset puolustusvoimiin, kyberturvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen sekä hävittäjähankinnat osoittavat myös taloudellista sitoutumista puolustuskykyyn. Maailmalla arvostetaan Suomen uskottavaa puolustuskykyä, jota asevelvollisuusarmeija lujittaa. Suomi lisää Naton kyvykkyyksiä – suomalainen joukkue voitti Naton harjoituksessa kyberpuolustuskilpailun. Suomi tuo Natoon myös kokonaisturvallisuuden ymmärrystä. Siihen sisältyy siviilien maanpuolustustahto ja -kyky, vahva huoltovarmuus ja varautuminen sekä ennen kaikkea keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteiskuntarauha, jota korkea-arvoiset sotilaatkin pitävät Suomen turvallisuuden avaintekijänä.

3. Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Kolmen lapsen isänä osaan arvostaa opettajien työtä – lapseni ovat kasvaneet laadukkaassa, pienessä, monikulttuurisessa koulussa. Opettajille on annettava tilaa ja rauhaa tehdä työnsä hyvin, kohdata oppilaansa yksilöinä. Myös meiltä vanhemmilta on lupa odottaa vastuuta lasten koulunkäynnistä. Opettaja-oppilas-suhdeluku on keskeinen opetuksen laadun mittari, jota on parannettava. Sitoudumme takaamaan Suomen kouluihin työrauhan, joka vaatii riittävästi henkilökuntaa oppimisen ja koulunkäynnin tueksi. Olemme Marinin hallituksessa lisänneet varhaiskasvatuksen ja peruskoulun resursseja merkittävästi – lähes 300 miljoonaa euroa. Laatu- ja tasa-arvorahoitusta on lisätty. Huoli peruskoulun oppimistuloksista on huomioitava hallitusohjelmassa, jonka tavoite olkoon maailman paras koulujärjestelmä.

4. Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.

Jokseenkin samaa mieltä 

Päihteiden väärinkäyttö on liian laajamittaiseksi levinnyt terveysongelma, jonka vastaisessa työssä täytyy sekä minimoida haittoja yksilölle että estää leviäminen yhteiskunnassa. Käyttöhuoneista olisi se hyöty, että ne toisivat yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytyneet päihteidenkäyttäjät takaisin tuen, avun ja valvonnan piiriin. Päihteidenkäyttäjien marginalisointi ajaa heidät kaduille, parkkihalleille ja yleisiin käymälöihin, mikä vain lisää ympäristössä turvattomuuden tunnetta ja vaikeuttaa hädässä olevien auttamista.

5. Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on valtion suurin menoerä aivan perustellusti. Sen täytyy kuitenkin aina kyetä perustelemaan julkinen rahoituksensa sekä tehokkuudella että laadulla. Suuri tavoitteemme on, että ennaltaehkäisyllä ja oikea-aikaisella perustason hoidolla vähennetään kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta: siten pidetään kulut kurissa hoidon tasosta tinkimättä. Ajoimme hallituksessa läpi lisätalousarvion, joka takaa hyvinvointialueille merkittävästi lisää resursseja purkamaan korona-ajan hoitovelkaa. Kyseessä on kertaerä, ei pysyvä menolisäys. On kerrassaan virheellinen ajatus, että investointi kansanterveyteen olisi pois jostain muusta. Terveet ja pitkäikäiset suomalaiset ovat pidempään toimintakykyisiä. Laadukas terveydenhuolto on kansanterveyden – ja kansantalouden – perusta.

6. Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla. 

Täysin samaa mieltä 

Suomessa rikollisuus ei ole rationaalista. Nuori altistuu rikosten tekemiselle, jos itsehillinnässä ja keskittymisessä on häiriöitä, eikä hän kykene hahmottamaan tekojensa seurauksia. Nuorisorikollinen ei ole laskelmoiva toimija, jolloin rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta. Nuorisorikollisuutta kitketään varmistamalla, etteivät nuoret syrjäydy ja eriarvoistu. Huono-osaisuutta varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla pitää tasata, ei kasata, aktiivisella asuntopolitiikalla. Teini-ikäisten pääsyä mielenterveyspalveluihin on edistettävä voimakkaasti. Pidennetty oppivelvollisuus tarjoaa kouluille tähän mahdollisuuden. Meillä vanhemmillakin on vastuumme – sekä omista lapsistamme että heidän koulutovereistaan, naapuruston ja asuinalueen nuorten kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.

7. Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. 

Jokseenkin eri mieltä 

Entisenä työministerinä tiedän faktat. Ei ole näyttöä siitä, että ansioturvan lyhentäminen tai porrastaminen edistäisi työllistymistä. Työttömyysturvan heikentäminen vaikeuttaa heikossa asemassa olevien tilannetta entisestään. Työttömien rankaisemisen sijaan olemme keskittyneet auttamaan työnhakijaa kohti uutta työtä – ja näin nostaneet työllisyysasteen mittaushistorian parhaisiin lukuihin. Oikea kysymys kuuluu: Miten työhön pääsee käsiksi? Työttömyysturvan suojaosa mahdollistaa pienet keikkatyöt, joista saattaa kehittyä pysyvämpi ansio. Jatkuvan oppimisen tuki ohjaa uudistamaan osaamista. Palkkatukea kehittämällä olemme rohkaisseet yrityksiä ja helpottaneet osatyökykyisten työllistymistä. Henkilökohtaisempi palvelu aktivoi työllistymään. On lisättävä osallisuutta, ei osattomuutta.

8. Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä. 

Täysin samaa mieltä 

Suomi tarvitsee arvioiden mukaan jopa 50 000 uutta työntekijää vuodessa. Kysymys on siis enää, tavoittelemmeko merkittävää työperäistä maahanmuuttoa vai heikennämmekö hyvinvointipalvelujamme tarkoituksellisesti. Aloitin työministerinä osaajien maahanmuuton helpottamisen, ja olemme viimein pääsemässä kohtuullisiin odotusaikoihin. Byrokratia ei ole ehkä enää suurin haaste, vaan työmarkkinoiden asenneongelma. On käsittämätöntä, että suuri osa Suomessa valmistuneista opiskelijoista lähtee maasta eikä työllisty tänne. Ei pidä vaatia täydellistä kielitaitoa ja valmista osaamista. On autettava tukiverkostojen luomisessa ja tarjottava myös kansainvälisiä perhepalveluja. Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava määrätietoinen toimenpideohjelma ulkomaisten työntekijöiden houkuttelemiseksi.

9. Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Täysin samaa mieltä: ”Valtion velkaantumista tulee hillitä”. On parannettava velka-astetta eli velan määrää suhteessa kasvuun. Paras tapa on täystyöllisyyteen ja huippuosaamiseen perustuva talouskasvu (vieläpä luontoa ja ilmastoa säästäen). Olennainen kysymys: mikä on oikea ajoitus? Viisas suhdannelinjaus on, että jos tuo tavoiteltu kasvu on kovaa, leikataan menoja ja velkaantumista. Jos taas ollaan taantumassa, on elvytettävä. Koronakesänä 2020 pantiin liikkeelle 250 milj edestä tie- ja ratahankkeita. Ne saatiin halvemmalla kuin myöhemmin kasvun kiihdyttyä. Ajoitus oli oikea. Jokseenkin samaa, jokseenkin eri mieltä: jos leikkauksia on tehtävä, tehtäköön etuuksiin mieluummin kuin palveluihin. Ennen kaikkea fossiili- ja yritystukiin. Ei koskaan koulutukseen, tietoon, sivistykseen.

10. Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun. 

Jokseenkin samaa mieltä

Hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi tarvitaan sekä 80 % työllisyys että julkista taloutta vahvistava verotuksen kokonaisuus. Pienten ansioiden verotusta on syytä alentaa, jotta työntekijöitä saadaan tärkeisiin töihin ja ahkeruus palkitaan aina. Pienimmistä palkoista ei makseta veroja. Sairausvakuutusmaksuista koituu kuitenkin 8 % ”vero”. Työntekijän ja yrittäjän päivärahamaksu puolitettava 15 000 – 30 000 /v ansaitsevilta. Sairaanhoitomaksun alentaminen auttaa lisäksi pienituloisia eläkeläisiä. Työn verotusta voi keventää, jos verotuksen porsaanreikiä tukitaan. Rahastot ja ulkomaiset sijoittajat eivät maksa lainkaan veroa, listaamattomia osinkoja aliverotetaan, aggressiivinen verosuunnittelu vie Suomeen kuuluvia tuloja ulkomaille. Palveluja ei pidä leikata tai veroja alentaa velaksi.

11. Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian hinnannousu vaikuttaa suomalaisiin kotitalouksiin. Siksi on kohtuullista, että valtio auttaa tilanteessa tilapäisesti kansalaisia. Marinin hallituksen nopeasti ja määrätietoisesti sopimat energiatuet vaikuttavat tässä vaiheessa riittäviltä, eikä uusia tarvita. SDP kannattaa määräaikaista hintakattoa vähintään vappuun 2023 saakka. On oikeudenmukaista, että kustannustuki katetaan energiayhtiöiden määräaikaisella ansiottomien voittojen verolla (windfall), jotta välttämätön kotitalouksien apu ei rasittaisi julkista taloutta.

12. Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Maankäyttö on laajempi kokonaisuus kuin metsien käyttö. Metsistä suurin osa on yksityisessä omistuksessa. Valtion metsien toimet eivät siis yksin riitä hiilinielujen lisäämiseksi tai luontokadon torjumiseksi. Vanhoja metsiä on Suomessa suojeltava nykyistä enemmän ja talousmetsien hoidon on oltava kestävämpää. Nämä vaatimukset koskevat myös valtion metsiä. Hallitus käsittelee paraikaa kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa, jonka valmistuttua kokonaiskuva hahmottuu nykyistä paremmin. Päätöksenteon on perustuttava tietoon ja tutkimukseen.

13. Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035. 

Täysin eri mieltä 

SDP on vahvasti sitoutunut Sanna Marinin hallituksen hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin haaste. Sen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on luonnontieteellinen välttämättömyys. Tulevat polvet ovat tämän päivän päättäjän todellisia toimeksiantajia. Pienien valtioiden on oltava ensimmäisiä tullakseen huomatuksi. Hallituksen määrätietoinen tavoite on innostanut yritykset miljardi-investointeihin: 2022 saavutettiin ennätystaso. Vetylaitokset, akkuklusteri, kiertotalous, uusiutuva metsäteollisuus… suomalaisten ilmasto-osaaminen tuo työtä ja kasvua. Kasvu on kuitenkin jaettava oikeudenmukaisesti, jotteivat hyödyt koidu yksille, kustannukset toisille. Eriarvoisuuden torjuminen ja reilu tulonjako ovat ratkaisevan tärkeitä ehtoja ekologiselle siirtymälle.

14. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Ruuhkamaksu on jokaisen kaupungin omassa päätösvallassa, jos eduskunta säätää sen mahdollistavan lain. Tätä hallitusohjelman kirjausta ei toteutettu. Luultavasti maksu olisi hyödyllinen ainoastaan Helsingissä, ja olisi löydettävä tekninen tapa, jolla se toteutettaisiin helposti ja samalla oikeudenmukaisesti. Toisin kuin Ruotsissa, tuottojen on ehdottomasti jäätävä kaupungille itselleen. Jos tuotolla rahoitettaisiin HSL-liikennettä, myös kehyskunnat hyötyisivät. Helsinginniemellä yhden hengen yksityisautoilu ei voi olla pääasiallinen liikkumisen tapa. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä paitsi ympäristön, myös yhdenvertaisuuden vuoksi – myös pienituloiset, nuoret ja ikäihmiset ansaitsevat laadukkaan liikkumispalvelun.

15. Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa. 

Täysin samaa mieltä 

SDP on hyväksynyt puoluekokousaloitteen vuonna 2020 jossa asetetaan tavoitteeksi saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö. Tehoeläintuotanto on eettisesti kestämätöntä.

16. Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia 

Jokseenkin samaa mieltä 

Kestävä kasvu on paras keino varmistaa hyvinvointipalvelut ja vahvistaa julkista taloutta. Verotuksen painopistettä voidaan siirtää työn verotuksesta kohti kulutuksen ja omistamisen verotusta. Pääomatulo keskittyy hyvin pienelle ja varakkaalle joukolle, joka on lobannut veropolitiikan palvelemaan omia etujaan vuosikaudet. Nolla- tai aliverotettujen pääomatulojen verottaminen tuo merkittävästi tuloja vaikuttamatta keskivertokansalaisen elämään. Sen sijaan julkisten palveluiden tai etuuksien leikkaaminen koskettaa kaikkia. Fiksu verotus on yritysten etu. Jos yhtiö toimii liiketaloudellisin perustein, eikä verohyödyn tai verotuen ohjaamana, menestyy kilpailussa. Jos monikansallisten konsernien verovälttelyyn puututaan, kotimarkkinayritysten asema paranee. Työn verotusta ei pidä nostaa.

17. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. 

Täysin eri mieltä 

Suuret tuloerot eivät kerro yksilöiden lahjakkuudesta, vaan toimialojen neuvotteluvoimasta. Wall Streetin nuoret pankkiirit ansaitsevat valtavasti enemmän kuin aidosti hyödylliset ammattilaiset, OECD on selvittänyt, että kohtuullisten tuloerojen maat ovat hyvinvoivia (myös terveydellisesti). Omasta kokemuksestani ajattelen myös lapsen asemaa: jos köyhän perheen lapsella ei ole samoja perusmahdollisuuksia kuin muilla, lahjakkuutta ja ahkeruutta jää käyttämättä.

18. Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Markkinatalous on hyvä järjestelmä, kunhan siinä vallitsee avoin ja reilu kilpailu. Liian usein monopoli tai harvojen hinnoitteluvalta jyrää aidon kilpailun. Näin on ruokakaupassa, apteekeissa ja maailmanlaajuisesti data-alustoilla. Valtion on luotava säännöt, joilla varmistetaan kilpailu, ja valvottava niiden noudattamista. Näin luotiin Saksan talousihme, jolla oikeisto ja vasemmisto loivat ”sosiaalisen markkinatalouden”. Se on myös oma ihanteeni. Ilmastohaaste on myös osoittanut markkinoiden sokean pisteen: ympäristölle ei ole laskettu hintaa. EU-valtiot ovat joutuneeet korjaamaan vahinkoa poliittisin päätöksin. Työministerinä vastuullani oli Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Ilmeni, että virastolla on täysin riittämättömät resurssit. Se on korjattava tulevissa hallitusneuvotteluissa.

19. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa. 

Jokseenkin eri mieltä 

On vahvistettava kannusteita siirtyä sosiaaliturvalla elämisestä itsensä työllä elättämiseen. Työministerinä loin keinoja, joilla mahdollisimman moni voisi siirtyä ainakin osa-aikaiseen, määräaikaiseen, palkkatuettuun tai vähintään aidosti kuntouttavaan työhön. Ahkeruus pitää palkita aina. Työttömyysturvan suojaosa täytyy jälleen nostaa 500 euroon. Monille satunnainen lisäansio onkin väylä pysyvämpään työuraan. Opiskelun on oltava mahdollista, jotta voi saavuttaa uusia valmiuksia aloille, joilla on työvoiman kysyntää. Marinin hallitus onkin perustanut jatkuvan oppimisen käytännöt. Myös palkkatuen ehtoja on parannettu merkittävästi, jotta yrittäjät rohkaistuisivat palkkaamaan esim osatyökykyisiä. Erityisen ylpeä olen yksinyrittäjille suunnatusta ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän tuesta.

20. Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää. 

Ei samaa eikä eri mieltä

21. Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia. 

Täysin samaa mieltä 

Jos haluamme huolehtia hyvinvointipalveluista, tarvitsemme osaajia ulkomailta. Suomen työelämä ja turvallinen arki houkuttelevat perheitä, kunhan vastaanotto ja ympäristö ovat positiivisia. Tarja FIlatov sanoi hyvin, että ensiluokkainen työntekijä ei halua olla toisen luokan kanslaainen. Kovapalkkaiset maahantulijat eivät viihdy paikassa, jossa erilaisuujtta syrjitään. Siksi monimuotoisuus on tärkeää. Monenlaisuudessa on kaupunkien voiman ja uusiutumisen kyky. Kun erilaiset kokemukset ja näkemykset pääsevät esiin, niin poliittinen päätöksenteoko, yritysten liiketoiminta kuin luova kulttuuri menestyvät.

22. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. 

Jokseenkin eri mieltä 

Perinteisten arvojen rinnalle on tullut uusia, nykyajassa velvoittavia moraalisia periaatteita. Ennen kaikkea luomakunnasta huolehtiminen ja lähimmäisyys on ymmärrettävä laajemmin kuin aiemmin. Vuorisaarna on yhä hyvä ohjenuora, sen soveltamisala vain laajenee.

23. Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Uusi translaki on tärkeä askel yhdenvertaisuuden suuntaan. Oli sydämetöntä väittää, että ihmiset vaihtelisivat sukupuolta yhtä mittaa mielensä mukaan. Vääräksi koettu sukupuoli-identiteetti on nuorelle ihmiselle hirvittävä kärsimys. Vanhentuneet sukupuoliroolit eivät tuo ihmisten väliseen vuorovaikutukseen mitään hyvää.

24. Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa. 

Jokseenkin eri mieltä 

En halua lisätä kuria lastemme elämässä, vaan turvallisuutta – niin koetulla tasolla kuin konkreettisellakin. Suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa kasvaa vastuullisia, sosiaalisia, luovia ja itsenäisiä aikuisia, jotka luottavat toisiin ja joihin voi luottaa laajasti. Jotta voi kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi, on saatava varttua turvallisessa, keskustelevassa ja negatiivista vallankäyttöä minimoivassa ympäristössä. Tukkapöllyn ja vihaisten aikuisten palauttaminen kouluihin olisi vain vahingoksi.

25. Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Kysymys on vääristynyt. Suomi on osa Euroopan unionia ja sitoutunut EU:n ilmastolinjaan. Yksin Suomen toimet eivät paljon vaikuta, mutta EU saa aikaan ison muutoksen. Jos haluamme vaikuttaa Kiinan ja Intian päästöihin (Kiinan osuus on 3-kertainen ja Intia tullut tasoihin EU:hun nähden),voimme vaatia muutosta vain esimerkillä. Hiilitulli, jossa tuontituotteilta edellytetään sama ilmastotase kuin EU:ssa tuotetuilta, on tehokas keino. Lisäksi tiukentuvat ilmastotoimet hyödyttävät Suomen ilmastoteollisuutta ja osaamista. Uusiutuvat, puhdistavat, kierrättävät, tehostavat, säästävät ja fossiilisia korvaavat ratkaisut tuovat tuoreen raportin mukaan jopa 100 miljardin vientitulot (HS 14.2.). Marinin hallituksen määrätietoinen ilmastotavoite kannustaa yrityksiä investoimaan ennätystasolla Suomeen.

26. Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Näinä kriisien aikoina on käynyt varsin selväksi, ettei Suomen ja suomalaisten etu ole erotettavissa Ukrainan ja ukrainalaisten edusta. Sanna Marinin hallitus on erittäin tarmokkaasti huolehtinut suomalaisten terveydestä ja turvallisuudesta, samalla myös saavuttanut kansainvälisesti verraten erinomaiset tulokset taloudessa ja työllisyydessä. Suomen ja suomalaisten etu on ennen kaikkea jäsenyys Natossa, joka on kansojen välinen yhteisjärjestö yhteisvastuullisen puolustuksen järjestämiseksi.

27. Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Tätä ristiriitaa ei ole olemassa. Kansainvälisesti tiukentuvat ilmastotoimet hyödyttävät Suomen ilmastoteollisuutta ja osaamista. Uusiutuvat, puhtaat, kierrättävät, tehostavat, säästävät ja fossiilisia korvaavat ratkaisut hallitsevat Suomen vientiä kaikilla aloilla. Marinin hallituksen määrätietoinen ilmastotavoite kannustaa yrityksiä myös tekemään ennätyksellisiä milajrdiluokan investointeja Suomeen. Uuden raportin mukaan ”kierrätysmateriaalista valmistetut akut, vihreä teräs, puupohjaiset tekstiilikuidut, fossiilittomat lannoitteet, rakennusten ja teollisuuden energiankulutusta ohjaavat kysyntäjoustojärjestelmät” ja muut ekologiset tuotteet ja palvelut tuovat Suomelle jopa 100 miljardin euron vientitulot”. (HS 14.2.23). Jokohan tämän vaalikonekysymyksen olisi aika siirtyä historiaan?

28. Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Mikäs siinä, jos seuraavassa eduskunnassa on 200 vahvaa johtajaa. Päättäjälle vielä tärkeämpää on yhteistyön, neuvottelun ja sovun aikaansaamisen taito, luottamuksen rakentaminen.

29. Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia. 

Jokseenkin samaa mieltä 

On tärkeää, että kaikkialla Suomessa on elinvoimaisia asuinympäristöjä. Alueiden on löydettävä omat vahvuutensa, joita kehitetään. Yleiset tukiaiset eivät saa aikaan kestävää parannusta.

30. Suomen kaupungistuminen on hyvä asia. 

Täysin samaa mieltä 

Kaupungit ovat kulttuurin lähteitä. Elämykset, yhteisöllinen luovuus, korkea taide ja alakulttuurit kukoistavat suurissa kaupungeissa. Ihmisten ja elämäntapojen moninaisuus takaavat kaupunkien voiman ja uusiutumiskyvyn. Maailmanlaajuisestikin luova talous ja innovaatiot syntyvät kaupungeissa. Suomen pääkaupungin on oltava maailmanluokan toimija. Kaupunkien elinvoima hyödyttää koko Suomea. Helsingin-Tampereen-Turun kasvukolmio on Suomen talouden veturi josta on pidettävä hyvää huolta. Erityinen huoli on työvoiman saatavuudesta. Asukkaille on oltava kohtuuhintaisia koteja ja sujuvia työmatkoja, kansainvälisille osaajille monenkielisiä palveluita. Kaupungit vastaavat ilmastonmuutoksen haasteeseen. Seuraavassa hallitusohjelmassa on huomioitava kaupunkien keskeinen rooli koko maan kehityksessä.

31. Vladimir Putinin Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka. 

Täysin samaa mieltä

32. Suomi voi alkaa rakentaa suhdettaan uudelleen Venäjään vasta, kun valta Venäjällä vaihtuu ja Venäjä vetäytyy Ukrainasta. 

Täysin samaa mieltä

33. Suomeen tulee sijoittaa Naton tukikohta, kun Suomi on Naton jäsen. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Suomeen voidaan vallan hyvin sijoittaa Naton esikunta tai tukikohta, jahka liittymisprosessi on saatu päätökseen. Nato-joukkojen mahdollinen sijoittaminen Suomeen on kansallisen päätäntävallan piirissä, ja siitä on syytä keskustella, kun asia on ajankohtainen. Ydinenergialakimme kieltää sijoittamasta ydinaseita Suomeen, joten asia on sillä selvä.

34. Suomen pitää käyttää puolustusmenoihin Naton vaatimat 2 prosenttia bkt:sta. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Vaatimus ylittyy jo nyt. Marinin hallituksen suuret panostukset puolustusvoimiin, kyberturvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen sekä hävittäjähankinnat osoittavat myös taloudellista sitoutumista puolustuskykyyn. Maailmalla arvostetaan Suomen uskottavaa puolustuskykyä, jota asevelvollisuusarmeija lujittaa. Suomi lisää Naton kyvykkyyksiä – suomalainen joukkue voitti Naton harjoituksessa kyberpuolustuskilpailun. Suomi tuo Natoon myös kokonaisturvallisuuden ymmärrystä. Siihen sisältyy siviilien maanpuolustustahto ja -kyky, vahva huoltovarmuus ja varautuminen sekä ennen kaikkea keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteiskuntarauha, jota korkea-arvoiset sotilaatkin pitävät Suomen turvallisuuden avaintekijänä.

35. Suomen tulee muuttaa ulkopolitiikkaansa Nato-kumppanien toiveiden mukaan.  

Täysin eri mieltä 

Suomen ulkopolitiikasta päätetään Suomessa. Linja on oikea. Edistämme arvojamme – demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia – kaikissa kansainvälisissä yhteisöissä: YK:ssa, Euroopan unionissa ja jatkossa myös Natossa. Pohjoismaista tulee muodostua yhteisen maantieteen, kulttuurin ja arvopohjan yhteisö, joka tuo Natoon yhteiskuntien kokonaisturvallisuuden ulottuvuutta. Siihen sisältyy siviilien maanpuolustustahto ja -kyky, vahva huoltovarmuus ja varautuminen sekä ennen kaikkea keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteiskuntarauha.

36. Valtion velkataakka on käännettävä laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeitä leikkauksia. 

Jokseenkin eri mieltä 

Valtion velkaantumista on hillittävä. On parannettava velka-astetta eli velan määrää suhteessa kasvuun. Paras tapa on täystyöllisyyteen ja osaamiseen perustuva talouskasvu (luontoa ja ilmastoa säästäen). Olennainen kysymys: mikä on oikea ajoitus? Viisas suhdannelinjaus on, että jos tavoiteltu kasvu on kovaa, leikataan menoja ja velkaantumista. Ei tietenkään ole itseisarvo, että leikkaukset ovat ”kipeitä” – kansalaisten suuren enemmistön kannalta hyvin valittuja leikkauskohteita ovat fossiili- ja yritystuet sekä pääomien verotuet. Jos taas ollaan taantumassa, on elvytettävä. Koronakesänä 2020 käynnistettiin 250 milj edestä tie- ja ratahankkeita. Ne saatiin halvemmalla kuin myöhemmin kasvun kiihdyttyä. Ajoitus oli oikea. Leikkauksia ei saa koskaan tehdä koulutukseen, tietoon, sivistykseen.

37. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee leikata nykyisestä 400 päivästä 200 päivään. 

Täysin eri mieltä 

Entisenä työministerinä tiedän faktat. Ei ole näyttöä siitä, että ansioturvan lyhentäminen tai porrastaminen edistäisi työllistymistä. Työttömyysturvan heikentäminen vaikeuttaa heikossa asemassa olevien tilannetta entisestään. Työttömien rankaisemisen sijaan olemme keskittyneet auttamaan työnhakijaa kohti uutta työtä – ja näin nostaneet työllisyysasteen mittaushistorian parhaisiin lukuihin. Oikea kysymys kuuluu: Miten työhön pääsee käsiksi? Työttömyysturvan suojaosa mahdollistaa pienet keikkatyöt, joista saattaa kehittyä pysyvämpi ansio. Jatkuvan oppimisen tuki ohjaa uudistamaan osaamista. Palkkatukea kehittämällä olemme rohkaisseet yrityksiä ja helpottaneet osatyökykyisten työllistymistä. Henkilökohtaisempi palvelu aktivoi työllistymään. On lisättävä osallisuutta, ei osattomuutta.

38. Lapsiperheitä pitää tukea ylimääräisellä lapsilisällä myös vuonna 2023. 

Jokseenkin eri mieltä

Tulevalla hallituskaudella on jatkettava työtä lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi. Se on yleisintä yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle 3 v. Myös monilapsisissa perheissä köyhyysriski on keskimääräistä suurempi. Köyhyyden periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava. Jokaisella lapsella on oltava tasaveroiset mahdollisuudet – olen itse siitä esimerkki. Ylimääräinen lapsilisä joulukuussa 2022 oli kuitenkin kertaluontoinen erityistoimi energian hintojen aiheuttaman kustannuskriisin vuoksi. Jo silloin totesin, että yhtä lailla yksin asuvia – varsinkin suurissa kaupungeissa vuokralla asuvia pienipalkkaisia työntekijöitä – olisi autettava. Pienituloisten työntekijöiden tukeminen on tärkeää työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi.

39. Kun julkista taloutta tasapainotetaan, on keinoksi valittava leikkausten sijaan ensisijaisesti verotuksen kiristäminen. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi tarvitaan sekä 80 % työllisyys että julkista taloutta vahvistava verotuksen kokonaisuus. Pienten ansioiden verotusta on syytä alentaa, jotta työntekijöitä saadaan tärkeisiin töihin ja ahkeruus palkitaan aina. Työn verotusta voi keventää, jos verotuksen porsaanreikiä tukitaan. Rahastot ja ulkomaiset sijoittajat eivät maksa lainkaan veroa, listaamattomia osinkoja aliverotetaan, aggressiivinen verosuunnittelu vie Suomeen kuuluvia tuloja ulkomaille. Palveluja ei pidä leikata tai veroja alentaa velaksi.

40. Ruoan arvonlisäveroa ei pidä nostaa. 

Ei samaa eikä eri mieltä

41. Valtion pitää myös seuraavina vuosina tukea suomalaisia, jotka ovat vaikeuksissa suurien sähkölaskujen kanssa. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian hinnannousu vaikuttaa suomalaisiin kotitalouksiin. Siksi on kohtuullista, että valtio auttaa tilanteessa tilapäisesti kansalaisia. Marinin hallituksen nopeasti ja määrätietoisesti sopimat energiatuet vaikuttavat tässä vaiheessa riittäviltä, eikä uusia tarvita. SDP kannattaa määräaikaista hintakattoa vähintään vappuun 2023 saakka. On oikeudenmukaista, että kustannustuki katetaan energiayhtiöiden määräaikaisella ansiottomien voittojen verolla (windfall), jotta välttämätön kotitalouksien apu ei rasittaisi julkista taloutta.

42. Ydinvoiman pitää jatkossakin olla yksi keskeisimmistä energiantuotannon muodoista Suomessa. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Jos ydinvoimala on teknisesti turvallinen ja tehokas, ei ole mitään syytä ajaa päästötöntä energiantuotantoa alas. Tätä mieltä olin jo ennen Putinin julman hyökkäyksen aiheuttamaa energiakriisiä.

43. Tuulivoiman rakentamista pitää tehostaa sujuvoittamalla lupakäytäntöjä ja keventämällä byrokratiaa. 

Täysin samaa mieltä 

Marinin hallitus on jo säätänyt, että ekologisen siirtymän investointien lupiin on ohituskaista. On myös tärkeää, että kunnat hyötyvät tuulivoimaloiden kiinteistöveron tuotosta. Tämä vahvistaa maaseutukuntien elinvoimaa.

44. Suomen ilmastotavoitteesta ei voi tinkiä piiruakaan, vaikka talous sitä vaatisi. 

Täysin eri mieltä 

Kysymys on vääristynyt. Suomi on osa Euroopan unionia ja sitoutunut EU:n ilmastolinjaan. Yksin Suomen toimet eivät paljon vaikuta, mutta EU saa aikaan ison muutoksen. Jos haluamme vaikuttaa Kiinan ja Intian päästöihin (Kiinan osuus on 3-kertainen ja Intia tullut tasoihin EU:hun nähden),voimme vaatia muutosta vain esimerkillä. Hiilitulli, jossa tuontituotteilta edellytetään sama ilmastotase kuin EU:ssa tuotetuilta, on tehokas keino. Lisäksi tiukentuvat ilmastotoimet hyödyttävät Suomen ilmastoteollisuutta ja osaamista. Uusiutuvat, puhdistavat, kierrättävät, tehostavat, säästävät ja fossiilisia korvaavat ratkaisut tuovat tuoreen raportin mukaan jopa 100 miljardin vientitulot (HS 14.2.). Marinin hallituksen määrätietoinen ilmastotavoite kannustaa yrityksiä investoimaan ennätystasolla Suomeen.

45. Bensiini ja diesel maksavat liikaa. Seuraavan hallituksen on laskettava polttoaineiden verotusta. 

Jokseenkin eri mieltä 

Sipilän hallitus linjausi 2017, että liikenteen päästöt on puolitettava 2030 mennessä. Tätä tukivat myös nykyiset perussuomalaiset. Keskeiseksi keinoksi valittiin biopolttoaineiden asteittainen lisäysvelvoite. Se nostaa polttoaineen hintaa. TNeste Oy on maailman johtava biopolttonesteiden tuottaja – maailmalla käytössä olevat biovelvoitteet tuovat merkittävästi tuloja omistajalle, Suomen valtiolle. Viimeistään Putinin hyökkäyssota on nostanut fossiilisten polttoaineiden hinnan korkealle, erityisesti dieselin. Pitkiä matkoja työkseen ajavat ovat vaihtaneet edullisempaan sähköön tai biokaasuun. Kaikilla ei ole varaa uusiin autoihin, siksi hallitus on tukenut myös kaasu- ja etanolimuunnoksia. Etanolimuunnosta helpotetaan entisestään uudella lailla. Ajoneuvoveroa olisi syytä tarkastella.

46. Liikenteen sähköistymistä on edistettävä uusilla tuilla. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Kun SDP esitti neljä vuotta sitten tavoitteeksi 700 000 sähköautoa vuonna 2030, sitä pidettiin utopistisena. Nyt asiantuntijat pitävät tavoitetta alimitoitettuna. Henkilöautokanta sähköistyy nopeasti. Sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 2022 jo lähes 40%. Tässä taloustilanteessa ei ole järkevää tukea valintoja, jotka ovat joka tapauksessa käyttökustannuksiltaan edullisimpia. 2000 euron hankintatuki oli muutenkin vähäpätöinen. Kaikilla ei ole varaa sähköautoihin, joten olemme tukeneet myös kaasu- ja etanolimuunnoksia. Raskaassa liikenteessä uudet käyttövoimat yleistyvät hyvin hitaasti, vaikka haliltus on tukenut kaasukuorma-autoja monta vuotta. Kun EU tiukentaa ajoneuvojen päästönormeja, kalustoa on sähköistettävä tällä vuosikymmenellä. Se vaatii taloudellista tukea.

47. Suomessa pitää ottaa käyttöön tietullit. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Hallitusohjelmaan kirjattiin valmisteltavaksi laki, joka mahdollistaisi ruuhkamaksut, tietullit. Lopullinen päätösvalta jäisi aina kunnalle itselleen. Luultavasti se olisi hyödyllinen vain Helsingissä. Tietullin sijaan voi puhua tiemaksusta. Esitetyt mallit ovat olleet mahdottomia ja epäoikeudenmukaisia. Kun polttoaineveron tuotot vähenevät, on löydettävä fiksu tapa, jolla tienkäyttäjät osallistuvat tienpidon kuluihin. Vaikka tämä hallitus on panostanut kaudellaan peräti miljardin lisärahoituksen perusväylänpitoon, korjausvelan taittaminen vie aikaa. Kohonut kustannustaso vaikeuttaa tehtävää. Missään ei määrätä, että liikenteestä on kerättävä aina tietty määrä veroja. Muitakin tulonlähteitä on syytä tarkastella.

48. Hoitajamitoitusta (7 hoitajaa 10 vanhusta kohden) voidaan keventää, jotta kaikille vanhuksille riittäisi hoitopaikka. 

Täysin eri mieltä 

Ilman velvoittavaa hoitajamitoitusta vanhukset ja muut hoidettavat eivät saa riittävän laadukasta hoitoa. Hoidon tasoon oli pakko kiinnittää huomiota, kun ilmeni, ettö varsinkin yksityisissä hoitopaikoissa vanhukset jätettiin heitteille. Yhteiskunnan on välttämättä pystyttävä järjestämään ikäihmisille, kunniakansalaisillemme, kunniallinen huolenpito.

49. Maahanmuuttajat ovat hyvä ratkaisu työvoimapulaan muun muassa hoitoalalla. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Suomi tarvitsee arvioiden mukaan jopa 50 000 uutta työntekijää vuodessa. Kysymys on siis enää, tavoittelemmeko merkittävää työperäistä maahanmuuttoa vai heikennämmekö hyvinvointipalvelujamme tarkoituksellisesti. Aloitin työministerinä osaajien maahanmuuton helpottamisen, ja olemme viimein pääsemässä kohtuullisiin odotusaikoihin.

50. Koulutuksesta voidaan leikata, kun valtiontaloutta tasapainotetaan. 

Täysin eri mieltä 

Koulutuksesta EI leikata.

51. Opettajien kurinpitokeinoja kouluissa pitää lisätä. 

Jokseenkin eri mieltä 

En halua lisätä kuria lastemme elämässä, vaan turvallisuutta – niin koetulla tasolla kuin konkreettisellakin. Suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa kasvaa vastuullisia, sosiaalisia, luovia ja itsenäisiä aikuisia, jotka luottavat toisiin ja joihin voi luottaa laajasti. Jotta voi kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi, on saatava varttua turvallisessa, keskustelevassa ja negatiivista vallankäyttöä minimoivassa ympäristössä. Tukkapöllyn ja vihaisten aikuisten palauttaminen kouluihin olisi vain vahingoksi.

52. Pelkään liikkua kadulla yksin. 

Täysin eri mieltä 

Suomi on maailman turvallisimpia maita ja Helsinki maailman turvallisimpia suurkaupunkeja.

53. Nuorten jengiväkivaltaan tulee puuttua rangaistuksia koventamalla.  

Jokseenkin eri mieltä 

Suomessa rikollisuus ei ole rationaalista. Nuori altistuu rikosten tekemiselle, jos itsehillinnässä ja keskittymisessä on häiriöitä, eikä hän kykene hahmottamaan tekojensa seurauksia. Jengiin ajautuva nuori ei ole laskelmoiva toimija, jolloin rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta. Nuorisorikollisuutta kitketään varmistamalla, etteivät nuoret syrjäydy ja eriarvoistu. Huono-osaisuutta varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla pitää tasata, ei kasata, aktiivisella asuntopolitiikalla. Teini-ikäisten pääsyä mielenterveyspalveluihin on edistettävä voimakkaasti. Pidennetty oppivelvollisuus tarjoaa kouluille tähän mahdollisuuden. Meillä vanhemmillakin on vastuumme – sekä omista lapsistamme että heidän koulutovereistaan, naapuruston ja asuinalueen nuorten kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.

54. Huumeiden käytön tulee olla jatkossakin rangaistavaa. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Huumeet aiheuttavat suuria tragedioita yksilöille ja heidän läheisilleen. Vaikka huumekuolemia on suhteessa aivan liikaa, yleisesti Suomen huumetilanne on kansainvälisesti verraten kohtuullinen. Suuriin muutoksiin ei ole syytä. Käytön laittomuus ylläpitää huumeiden vastaisia asenteita sekä vähentää huumeiden tarjontaa ja käyttöä. Pelko tai riski rangaistuksista ei kuitenkaan saa estää hoitoon hakeutumista tai sen saamista. Olen valmis dekriminalisoimaan huumausaineen hallussapidon. Kokonaisuuteen kuuluvat huumeiden käyttäjille kohdistetut palvelut. Huumehaittoja vähennetään huumeiden käyttäjien terveysneuvonnalla, puhtaiden pistovälineiden vaihtopisteillä ja mm. opioidikorvaushoidolla. Tärkeintä on ehkäistä tai vähentää kaikkein haitallisimpia käytön seurauksia

55. Yleisradion rahoitukseen tulee tehdä merkittäviä leikkauksia. 

Täysin eri mieltä 

Suomalainen tiedonvälitys on murroksessa, kun digitaaliset välineet ja monikansalliset some-alustat valtaavat alaa. Tässä haasteessa tiedotusvälineiden ei pitäisi asemoitua vastakkain, vaan yhteistoimintaan. Yleisradiolta tehtävät leikkaukset eivät koidu kaupallisen median hyödyksi. Kaiken verovaroilla rahoitetun toiminnan, myös Yleisradion, on osoitettava kustannustehokkuutta. Ylellä on kuitenkin sekä yhdenvertaisen tiedonsaannin että poikkeusolojen toiminnan erityistehtäviä, joita juuri nyt ei saisi ideologisilla leikkauksilla vaarantaa. Kyse on tiedon huoltovarmuudesta. Olen edistänyt kaupallisen median toimintaedellytyksiä kahteen otteeseen. 2020 toimituksellisen työn tukea sai 250 välinettä, sama tuki on jaossa nyt. Olen valmistellut myös pysyvän mediatuen tulevaa tarvetta varten.

56. Viinien myynti ruokakaupoissa pitää sallia. 

Ei samaa eikä eri mieltä

Jos viinit tulevat ruokakauppoihin, niin heti kohta myös viinat. Ei pidä olla sinisilmäinen. Kaikkea alkoholia saa käytännössä ruokakaupoista, kun Alkot sijaitsevat ostoskeskuksissa. Se, että tarjontaa ei ole sunnuntaisin tai 24/7 ei liene ylivoimainen este. On selvää, että Kesko, S-ryhmä ja Lidl himoitsevat Alkon miljardin euron liikevaihtoa. Kaikki kaupparyhmät pärjäävät taloudellisesti hyvin, ja niitä autettiin jo väkevien oluiden, lonkeroiden ja limuviinojen myyntioikeudella. Ehkä se riittää vielä vähäksi aikaa.

57. Koko Suomi on pidettävä asutettuna. 

Jokseenkin samaa mieltä 

On tärkeää, että kaikkialla Suomessa on elinvoimaisia asuinympäristöjä. Alueiden on löydettävä omat vahvuutensa, joita kehitetään. Yleiset tukiaiset eivät saa aikaan kestävää parannusta. Koko Suomen asutettuna pitämiselle on myös turvallisuusperusteita.

58. EU:lla on liikaa valtaa Suomen metsäpolitiikkaan. 

Jokseenkin samaa mieltä 

Metsäpolitiikka on syytä pitää kansallisissa käsissä. Mehän kansakuntana haluamme huolehtia ainutlaatuisesta metsäluonnostamme, suojella vanhoja metsiä paremmin ja hoitaa talousmetsiä kestävämmin.

59. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa. 

Täysin samaa mieltä 

Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin eri sukupuolta olevan kanssa. Minua ei haittaa, jos lapseni ei mene naimisiin samaa tai eri sukupuolta olevan kanssa. Vain lapseni onnellisuudella ja tasapainolla on minulle merkitystä.

60. Eutanasia tulee laillistaa. 

Ei samaa eikä eri mieltä 

Eutanasia on osoittautunut minulle vaikeaksi kysymykseksi, josta en ole pystynyt muodostamaan johdonmukaista mielipidettä. Jos se on äänestäjälle kaikkein tärkein kysymys suuntaan tai toiseen, voi olla syytä valita ehdokas jolla on varma vakaumus. Itse koen kuuluvani viittomakieliseen yhteisöön, johon on kohdistettu eugeenisia toimia. Se vaikuttaa tunnetasolla. Jokaisella on kuitenkin oikeus kunnialliseen kuolemaan. Eutanasia-kansalaisaloitteen käsittely paljasti, että varsinainen ongelma piilee suomalaisen saattohoidon puutteissa. Jos olisi saatavissa hyvää saattohoitoa osaavan kipulääkityksen kera, voidaan taata arvokas poislähtö. En sulje pois avustetun kuoleman mahdollisuutta, samalla kun lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan oikeudellinen asema eutanasiatilanteissa varmennetaan.