1. Seuraavan hallituksen tulee tuntuvasti leikata Suomen julkisia menoja velkaantumisen vähentämiseksi.

Eri mieltä

Valtion velkaantumista tulee hillitä. On parannettava velka-astetta eli velan määrää suhteessa kasvuun. Paras tapa on täystyöllisyyteen ja huippuosaamiseen perustuva talouskasvu (vieläpä luontoa ja ilmastoa säästäen). SDP:n lähtökohta on 2 prosentin kasvu, 80 prosentin työllisyysaste.

Olennainen kysymys: mikä on oikea ajoitus? Viisas suhdannelinjaus on, että jos tuo tavoiteltu kasvu on kovaa, leikataan menoja ja velkaantumista. Jos taas ollaan taantumassa, on elvytettävä. Koronakesänä 2020 pantiin liikkeelle 250 milj edestä tie- ja ratahankkeita. Ne saatiin halvemmalla kuin myöhemmin kasvun kiihdyttyä. Ajoitus oli oikea. Jos leikkauksia on tehtävä, tehtäköön etuuksiin mieluummin kuin palveluihin. Ennen kaikkea fossiili- ja yritystukiin. Ei koskaan koulutukseen, tietoon, sivistykseen.

2. Palkkojen verotusta tulee keventää, vaikka se heikentäisi julkisia palveluita.

Samaa mieltä

Hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi tarvitaan sekä 80 % työllisyys että julkista taloutta vahvistava verotuksen kokonaisuus. Pienten palkka- ja yrittäjätulon verotusta on syytä alentaa. Varmistetaan, että työntekijöitä saadaan tärkeisiin töihin ja että aktiivisuus ja ahkeruus palkitaan aina. Pienimmistä palkoista ei makseta veroja. Sairausvakuutusmaksuista koituu kuitenkin 8 % ”vero”. Työntekijän ja yrittäjän päivärahamaksu puolitettava 15 000 – 30 000 /v ansaitsevilta. Sairaanhoitomaksun alentaminen auttaa lisäksi pienituloisia eläkeläisiä.

Työn verotusta voi keventää, jos verotuksen porsaanreikiä tukitaan. Rahastot ja ulkomaiset sijoittajat eivät maksa lainkaan veroa, listaamattomia osinkoja aliverotetaan, aggressiivinen verosuunnittelu vie Suomeen kuuluvia tuloja ulkomaille. Palveluja ei pidä leikata tai veroja alentaa velaksi.

3. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ei saa lyhentää.

Samaa mieltä

Entisenä työministerinä tiedän faktat. Ei ole näyttöä siitä, että ansioturvan lyhentäminen tai porrastaminen edistäisi työllistymistä. Työttömyysturvan heikentäminen vaikeuttaa heikossa asemassa olevien tilannetta entisestään. Työttömien rankaisemisen sijaan olemme keskittyneet auttamaan työnhakijaa kohti uutta työtä – ja näin nostaneet työllisyysasteen mittaushistorian parhaisiin lukuihin.

Oikea kysymys kuuluu: Miten työhön pääsee käsiksi? Työttömyysturvan suojaosa mahdollistaa pienet keikkatyöt, joista saattaa kehittyä pysyvämpi ansio. Jatkuvan oppimisen tuki ohjaa uudistamaan osaamista. Palkkatukea kehittämällä olemme rohkaisseet yrityksiä ja helpottaneet osatyökykyisten työllistymistä. Erityisen ylpeä olen yksinyrittäjille suunnatusta rekrytuesta, joka rohkaisee palkkaamaan ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. Puolet työnhakijoista työllistyy alle kolmessa kuukaudessa. Insinöörit työllistyisivät jo ennen työttömyyden alkamista, joten Insinööriliiton aloite työnhakuoikeudesta jo irtisanomisaikana säästäisi yhteiskunnan varoja. Olen myös ollut purkamassa kohtuuttomia kilpailukieltosopimuksia, jotka ovat turhaan hidastaneet koulutettujen ammattilaisten työpaikanvaihtoa. Niille, joiden työnhaku pitkittyy, tarjoamme henkilökohtaisempaa palvelua, joka aktivoi työllistymään. On lisättävä osallisuutta, ei osattomuutta.

4. Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikka on ollut holtitonta.

Täysin eri mieltä

Poikkeukselliset kriisit ovat vaatineet poikkeuksellisia toimia. On hämmästyttävää, miten monilta on unohtunut, että Suomeen julistettiin maaliskuussa 2020 ensimmäistä kertaa rauhan aikana valmiuslaki ja poikkeusolot. Uusimaa eristettiin muusta Suomesta tiesuluin ja poliisivartioin. Ravintolat määrättiin suljettaviksi, samoin julkiset tilat. Etäkoulut, ankarat kokoontumisrajoitukset ja matkustusrajoitukset tulivat voimaan. Ja vielä toisen kerran loppusyksystä jouduttiin kieltämään kokoontumiset. Julkinen liikenne romahti.

Pandemian torjunta vaati ensi vaiheessa suuria panostuksia terveydenhoitoon, sairaaloihin, henkilökuntaan, välineisiin, rokotteisiin. Lisäksi Suomen talous uhkasi joutua katastrofiin, pelättiin jättityöttömyttä ja konkurssiaaltoja, jotka vaikuttaisivat – kuten 1990-luvun lama, paitsi pahemmin – vielä vuosikausia jälkeenpäin.

Oikeaa suhdannepolitiikkaa on elvyttää silloin, kun on taantuma tai kriisi. Oli välttämätöntä tukea yrityksiä ja kuntia. Kesällä 2020 pantiin liikkeelle 250 miljoonan euron liikennehankkeet. Myös polttoaineen hinnannousua oli kompensoitava, jotta kuljetuselinkeino selviäisi.

Putinin julma hyökkäys pakotti panostamaan myös miljarditasolla maanpuolustukseen. Seurannut energiakriisi vaati sähkötukea. Kaikki tämä rahankäyttö sai oppositiolta lämpimän tuen – vaadittiinpa vielä miljardikaupalla lisääkin erilaisiin veronalennuksiin. Suomi selvisi pandemiasta terveydellisesti, taloudellisesti ja työllisyyden osalta maailman parhaiden joukossa. Taloustilanne on hyvä ja työllisyys jopa ennätyshyvä. Suomi ei ole sen velkaantuneempi kuin muutkaan Euroopan maat, olemme EU:n keskiarvon alapuolella. Meillä on kasvun eväät ja edellytykset, joilla julkinen talous tasapainotetaan seuraavien vuosien mittaan.

Onko kansakunnalla näin lyhyt muisti? Vai haluavatko jotkut vielä lyhentää sitä?

5. Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin suhteisiin niin pitkään kun Vladimir Putin on vallassa.

Täysin samaa mieltä

Venäjän on astuttava uuteen aikaan ja luovuttava aggressiivisesta valloittajan asenteestaan, korvattava aiheuttamansa sotavahingot – vaikka ihmishenkiä ja suurta kärsimystä ei voi korvata.

6. Suomeen olisi hyvä saada Naton esikunta.

Samaa mieltä

Olisi hyvä, jos pohjoismailla olisi yhteinen Naton yleisoperaatioesikunta. Se noudattaisi samaa logiikkaa kuin valvontavastuu, jossa Itämeren turvallisuudesta huolehtivat myös Suomi ja Ruotsi. Puolustusministeri Savola on korostanut pohjoismaista viiteryhmää sekä pitänyt yhteistä esikuntaa perusteltuna. Nyt tilanne on erikoinen, kun Norjan joukkojen esikunta on Yhdysvaltain Norfolkissa ja Tanskan joukkojen Hollannin Brunssumissa.

7. Suomen tulisi voida sulkea halutessaan koko rajansa, vaikka se rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia.

Neutraali

Kansainväliset sopimukset koskevat tilannetta, jossa rajantakainen naapuri ei käy tuhoisaa ja täysin epäinhimillistä hyökkäyssotaa toista naapuriaan vastaan. Suomi puolustaa omaa aluettaan kaikin käytettävissään olevin keinoin. Tilannetta on syytä tarkastella kuitenkin rauhallisesti. Ukrainan pakolaisvirrat ja pakolaisten Suomessa saama kiitettävän myönteinen vastaanotto muistuttavat meitä, että sotaa pakenevia on myös suojeltava ja turvapaikkaoikeus on tärkeä.

8. Jengiytymiskehitystä voidaan ehkäistä paremmin lisäämällä varoja kotoutumiseen kuin kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa.

Samaa mieltä

Kysymys vihjaa, että jengiytyminen on yksinomaan maahanmuuttajien aiheuttamaa. Tämä on ikävä ja vakava virhe. Esimerkiksi Helsingissä oli 1970-1980-luvuilla iso jengiväkivaltaongelma, kun Kruununhaan, Kallion ja Koskelan jengit ottivat yhteen ihan kotimaisin voimin. Koskela on tätä nykyä erittäin rauhallinen monikulttuurinen lähiö, jonka erinomaista koulua kaikki omatkin lapseni ovat käyneet. Usein ryhmissä on ollut maahanmuuttajaenemmistö.

Kun kotoutuminen alkaa heti varhaiskasvatuksesta ja ryhmät ovat riittävän pieniä, saadaan hyviä tuloksia. (Sipilän hallitus poisti päivähoito-oikeuden juuri kaikkein tarvitsevimmilta lapsilta, nykyinen hallitus palautti sen.) Helsingin kaupunki on tehnyt hyvää työtä myös eriytymisen estämisessä, jolloin mahdollisimman monella asuinalueella on monipuolisia asumismuotoja ja asukaskuntia.

Sosiaalinen tasoitus ja hyvät koulut ovat aivan avainasemassa, kun torjutaan syrjäytymistä ja jengiytymistä. Tässä Ruotsin isot kaupungit eivät ole onnistuneet. Suomen tie ei ole Ruotsin tie. Määrätietoisella työllä pystymme ylläpitämään turvallista, hyvinvoivaa, menestyvää kaupunkia.

9. Julkisista sote-palveluista pitäisi ennemmin leikata kuin antaa niille lisärahoitusta valtiolta.

Eri mieltä

Sosiaali- ja terveydenhuolto on valtion suurin menoerä aivan perustellusti. Sen täytyy kuitenkin aina kyetä perustelemaan julkinen rahoituksensa sekä tehokkuudella että laadulla. Suuri tavoitteemme on, että ennaltaehkäisyllä ja oikea-aikaisella perustason hoidolla vähennetään kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta: siten pidetään kulut kurissa hoidon tasosta tinkimättä. Ajoimme hallituksessa läpi lisätalousarvion, joka takaa hyvinvointialueille merkittävästi lisää resursseja purkamaan korona-ajan hoitovelkaa. Kyseessä on kertaerä, ei pysyvä menolisäys.

On kerrassaan virheellinen ajatus, että investointi kansanterveyteen olisi pois jostain muusta. Terveet ja pitkäikäiset suomalaiset ovat pidempään toimintakykyisiä. Laadukas terveydenhuolto on kansanterveyden – ja kansantalouden – perusta.

10. Hoitoalan palkkoja on edelleen korotettava kasvattamalla hyvinvointialueiden rahoitusta, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia.

Neutraali

Palkkoja ei päätetä eduskunnassa. Hoitoalasta on tehtävä joka tapauksessa houkuttelevampi parantamalla työoloja monella eri tavalla. SDP:n läpi ajama hoitajamitoitus tarkoittaa henkilökunnan kannalta sitä, että on oikeus vaatia lakisääteisesti riittävää työtoverien määrää hyvän hoidon mahdollistamiseksi. Uupumista syntyy siitä, että hoitajilla ei ole riittävästi resursseja tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Myös seitsemän päivän hoitotakuu edellyttää riittävää henkilöstömäärää ja parempaa johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

11. Kouluissa pitäisi olla kovempi kuri, jotta lasten oppimisympäristö rauhoittuisi.

Eri mieltä

Nuorimmaiseni ovat 9- ja 13-vuotiaita koululaisia. En halua lisätä kuria lastemme elämässä, vaan turvallisuutta – niin koetulla tasolla kuin konkreettisellakin. Suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa kasvaa vastuullisia, sosiaalisia, luovia ja itsenäisiä aikuisia, jotka luottavat toisiin ja joihin voi luottaa laajasti. Jotta voi kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi, on saatava varttua turvallisessa, keskustelevassa ja negatiivista vallankäyttöä minimoivassa ympäristössä. Tukkapöllyn ja vihaisten aikuisten palauttaminen kouluihin olisi vain vahingoksi.

12. Varhaiskasvatuksen työntekijäpulaa tulee helpottaa koulutusvaatimuksia alentamalla.

Samaa mieltä

Suomalaisen varhaiskasvatuksen, kuten koko koulujärjestelmämme, vahvuuksiin kuuluu opettajien ja kasvattajien korkea koulutustaso. Sen arvo nähtiin erityisesti korona-aikana, kun jouduttiin aika lailla kylmiltään käynnistämään etäopetusta ja huolehtimaan terveysturvallisuudesta. Osaavat opettajat pystyivät ihmetekoihin.

Henkilöstöpula uhkaa laadukasta varhaiskasvatustamme. Kun eduskunnassa ei nosteta palkkoja, on autettava epäsuorasti. Erityisesti Helsingin seudulla on tärkeää varmistua että elinkustannukset eivät käy mahdottomiksi pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Haluan huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta ja sujuvista työmatkayhteyksistä.

Kaupungeilla työnantajina on myös vastuu hyvistä työoloista ja osaavasta johtamisesta. Yksi keino on myös avata varhaiskasvatuksen tehtäviä nykyistä laajemmalle koulutustaustalle. Vielä parempi keino on ehdottamani pienten palkkojen veroalennus (vastaus numero 2).

13. Suomi tarvitsee edelleen lisää ydinvoimaa.

Samaa mieltä

Voisi tietenkin sanoa, että Olkiluoto III:n lisäydinvoima on tervetullutta sitten, kun sen vihdoin saamme jatkuvaan tuotantoon. Laitos on myöhästynyt yli 13 vuotta, mikä todistaa että pelkän ydinvoiman varaan ei mikään maa voi energiantuotantoaan rakentaa. Voi olla, että Hanhikiveen ei suurta riski-investointia valitettavasti kukaan tohdi tehdä.

Ydinvoima on päästötöntä, mutta ei uusiutuvaa energiaa. Ilmastohyödyn ohella tuulivoima on osoittaunut fiksummaksi ja varmemmaksi investoinniksi kuin ydinvoima. Aurinkovoimaakin kannattaisi lisätä.

Ailahtelevien olosuhteidenkin takia vakaa ydinvoima on tarpeen. Lisää lisäydinvoimaa saamme jatkamalla Loviisan laitosten käyttöikää turvallisesti. Myös modulaariset ydinvoimalat (eivät nekään ole ”pienvoimaloita”) tulevat tarpeeseen, joskaan eivät ne ole mikään hopealuoti. Ne ovat ennen kaikkea lämmön tuottajia, joskin lämpöä saadaan muualtakin. Maailmanlaajuisestikin edistynyt ratkaisumme on datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen lähialueiden kaukolämpönä. Vastikkeeksi datakeskus on oikeutettu alempaan sähköveroluokkaan. Osallistuiin tämän kirjauksen tekemiseen hallitusohjelmaan 2019.

14. Autoilun hinta saa nousta päästöjen vähentämisen takia.

Samaa mieltä

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää maailmanlaajusiesti päästöjen leikkaamista kaikkialta. Liikenne on merkittävä CO2-päästölähde. Teollisuuden päästöjä on vähennetty päästökaupan keinoin, sama on tulossa EU-tasolla myös liikenteeseen, asuintalojen lämmitykseen ja työkoneisiin.

Käynnissä on maailmanlaajuinen liikkumisen murros. Kun maailmalla halutaan leikata liikenteen päästöjä, fossiilisten polttoaineiden hinta nousee. EU:n tiukat päästörajoitukset ohjaavat autonvalmistajia kohti päästöttömiä autoja. Suomessa on tuettu sähköautojen lisäksi myös kaasuautoja ja etanolimuunnoksia. Marinin hallitus on pyrkinyt moninkertaistamaan biokaasun tuotannon – siitä on ilmastohyötyä niin maatalouden, jätteenkäsittelyn ja puhtaan tuotannon sekä liikenteen osalta. Valitettavaa on, että EU ei hyväksy kaasuautoja edes väliajan ratkaisuksi – varsinkin raskaassa liikenteessä sähköistyminen ei ole välitön vaihtoehto.

Samaan aikaan on huomattava, että päästötön liikenne tuo Suomeen myös tuloja ja työpaikkoja. Suomessa valmistetaan sekä sähköautoja Uudessakaupungissa että akkuja ja akkumateriaaleja monella paikkakunnalla. Wärtsilän johtama meriklusteri tuottaa maailman ensimmäiset päästöttömät laivamoottorit.

15. Suomen tulee luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, joka on EU:n vuoden 2050 tavoitetta kunnianhimoisempi.

Täysin eri mieltä

SDP on vahvasti sitoutunut Sanna Marinin hallituksen hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin haaste. Sen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on luonnontieteellinen välttämättömyys. Tulevat polvet ovat tämän päivän päättäjän todellisia toimeksiantajia.

Pienien valtioiden on oltava ensimmäisiä tullakseen huomatuksi. Hallituksen määrätietoinen tavoite on innostanut yritykset miljardi-investointeihin: vuonna 2022 saavutettiin ennätystaso. Vetylaitokset, akkuklusteri, kiertotalous, uusiutuva metsäteollisuus… suomalaisten ilmasto-osaaminen tuo työtä ja kasvua, ja samalla tuotamme maailmalle ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin.

Uuden raportin mukaan ”kierrätysmateriaalista valmistetut akut, vihreä teräs, puupohjaiset tekstiilikuidut, fossiilittomat lannoitteet, rakennusten ja teollisuuden energiankulutusta ohjaavat kysyntäjoustojärjestelmät” ja muut ekologiset tuotteet ja palvelut tuovat Suomelle jopa 100 miljardin euron vientitulot”. (HS 14.2.23).

Kasvu on kuitenkin jaettava oikeudenmukaisesti, jotteivat hyödyt koidu yksille, kustannukset toisille. Eriarvoisuuden torjuminen ja reilu tulonjako ovat ratkaisevan tärkeitä ehtoja ekologiselle siirtymälle.

16. On tärkeämpää huolehtia metsien luonnon monimuotoisuudesta ja hiilinieluista kuin taloudellisesta tuottavuudesta.

Samaa mieltä

Tätä ristiriitaa ei ole olemassa.

Suomi on hyötynyt tiukoista ilmastotavoitteista, jotka linkittyvät luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Maankäyttösektori ei ole onnistunut päästöjen vähentämisessä siksi, että ei ole käytetty taloudellisia ohjauskeinoja. Lisäksi taloustieteessä ajatellaan yleisesti, että taloudellinen tuottavuus syntyy nimenomaan niukkojen resurssien parhaasta hyödyntämisestä: tuottavuus kasvaa, kun tehdään vähemmästä enemmän.

Metsäteollisuus joutui jo vuosia sitten kannattavuuskriisiin, jonka jäljiltä se on uusiutunut ja tuottanut korkeamman jalostusasteen tuotteita kestävän kehityksen tarpeisiin. Esimerkiksi kotikaupunkini Äänekosken biotuotetehdas tekee puukuidusta vaatekuitua, joka korvaa ekologisesti ja eettisesti kyseenalaista puuvillaa. Kun paperin kysyntä on romahtanut, tuotetaan yhä uusia muovia korvaavia tuotteita.

Uusiutuvat, puhtaat, kierrättävät, tehostavat, säästävät ja fossiilisia korvaavat ratkaisut hallitsevat Suomen teollisuutta kaikilla aloilla. Marinin hallituksen määrätietoinen ilmastotavoite kannustaa yrityksiä myös tekemään ennätyksellisiä milajrdiluokan investointeja Suomeen.

17. Sukupuolia on enemmän kuin kaksi.

Samaa mieltä

THL:n asiantuntijanäkemys on tämä: ”Yksilötasolla itse määritelty sukupuoli eli kokemus ja määritelmä omasta sukupuolestaan on suositeltavin tapa ymmärtää sukupuoli. Ihminen voi olla mies, nainen, jotain muuta tai sukupuoleton.” Jos valtion ”virallinen” näkemys on tämä, on vaikea ymmärtää, miksi tämä on vaalikonekysymys. Juridisesti sukupuolia on kaksi. Tämä asia ei muuttunut miksikään translain uudistuksessa, joten hysteriaa aiheesta on vaikea ymmärtää.

18. Molempien vanhempien tulisi olla vanhempainvapaalla lasten kanssa yhtä pitkään kotona.

Samaa mieltä

Yhteiskunta ei määrää, miten vanhemmat oikeutensa vanhempainvapaaseen käyttävät ja keskenään jakavat. Rinteen-Marinin hallituksen perhevapaauudistus kuitenkin lisää meidän isien mahdollisuutta osallistua entistä enemmän perheen ainutlaatuiseen ja ainutkertaiseen vauvavaiheeseen.

Olen itse käyttänyt kaikkien kolmen lapseni osalta vanhempainvapaat silloisten mahdollisuuksien mukaisesti. Se on ollut hyvä valinta koko perheen kannalta.

19. Väkivaltarikoksista annettavia tuomioita on kovennettava.

Eri mieltä

Suomessa rikollisuus ei ole rationaalista. Rikosten tekemiselle altistuu henkilö, jolla on vaikeuksia itsehillinnän ja keskittymisen suhteen, ja joka ei kykene hahmottamaan tekojensa seurauksia. Rikoksiin ajautuva nuori ei ole laskelmoiva toimija.

Kriminologinen tutkimus ei tue teoriaa, jossa kovemmat tuomiot vähentäisivät rikollisuutta. Varmuudella käy sitten niin, että pitkät tuomiot syrjäyttävät vangit lopullisesti yhteiskunnasta, joka siviilipuolella muuttuu todella nopeasti, esimerkiksi palvelut digitalisoituvat.

Rikollisuutta kitketään varmistamalla, etteivät nuoret syrjäydy ja eriarvoistu. Huono-osaisuutta varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla pitää tasata, ei kasata, aktiivisella asuntopolitiikalla. Teini-ikäisten pääsyä mielenterveyspalveluihin on edistettävä voimakkaasti. Pidennetty oppivelvollisuus tarjoaa kouluille tähän mahdollisuuden.

20. Mitään ei saa enää sanoa.

Täysin eri mieltä

Kaikkea saa sanoa. On vain käynyt niin, että ne, jotka ennen joutuivat vaieten kuuntelemaan loukkauksia – vähemmistöt – ovat saaneet myös sananvapauden. Jos siis tölvii toisia, joutuu nykyään vastaamaan seurauksista. On hirtehistä seurata sananvaihtoa, jossa tölvijä uhriutuu siitä että tölvitty tölvii takaisin. Koetetaan kestää, puolin ja toisin.

Vakavasti puhuen: digitaalinen väkivalta, somessa vainoaminen ja uhkailu, on ongelma. Tein uutena kansanedustajana toimenpidealoitteen jo 2016, että suojeltaisiin paremmin toimittajia, viranomaisia, poliitikkoja ja aktivisteja, joiden toimintaa häiritään pelottelulla.

Tuolloinen ministeri lisäsi poliisin resursseja ”vihapuheen” estämiseen, mutta sehän ei ollenkaan ollut tarkoitukseni. En halunnut kenenkään määrittelevän sananvapauden rajoja, vaan puuttuvan muutenkin rikoslaissa kiellettyyn painostamiseen, uhkailuun ja vainoamiseen myös digitaalisissa välineissä. Ongelma oli, ja on, että jos joku uhkaa raiskaamisella tai tappamisella anonyymin palvelimen kautta, poliisi ei ole kyennyt selvittämään rikosta. Varsinkaan paikallispoliisi, jolle tällaiset ilmoitukset kuuluvat.

Toivon, ja uskonkin, että poliisin atk-osaaminen on näinä vuosina merkittävästi lisääntynyt, ja että syyttäjät kykenevät myös tarttumaan demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa, aitoa sananvapautta rapauttavaan, raukkamaiseen digitaaliseen väkivaltaan.

21. Tunneliyhteys Tallinnaan tulisi rakentaa, vaikka se tarkoittaisi lisävelan ottamista.

Eri mieltä

Viron ja Suomen välinen valtiosopimus määrittelee, että mahdollinen pääkaupunkien välinen tunneli on valtiollinen, korkean turvallisuusluokituksen hanke. Olen tämän sopimuksen liikenne- ja viestintäministerinä allekirjoittanut Viron aloitteesta.

Korkean turvallisuusluokituksen hankkeelle, joka kytkeytyisi molemmin puolin olemassaolevaan rataverkostoon, ei ole esitetty lähimainkaan mielekkäitä taloudellisia perusteita. Edes Eurotunnel, jonka molemmissa päissä on 70 miljoonan ihmisen valtiot Britannia ja Ranska, ei ole kananttava. Kuinka sitten paljon pienempien kansakuntien välinen yhteys, joka sujuu aivan tyydyttävästi vesiteitse?

Uskon vahvasti, että paljon tarpeellisempia investointikohteita on runsaasti.

22. Henkilöautojen ruuhkamaksut tulee ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla.

Samaa mieltä

Ruuhkamaksu on jokaisen kaupungin omassa päätösvallassa, jos eduskunta säätää sen mahdollistavan lain. Tätä hallitusohjelman kirjausta ei toteutettu. Luultavasti maksu olisi hyödyllinen ainoastaan Helsingissä, ja olisi löydettävä tekninen tapa, jolla se toteutettaisiin helposti ja samalla oikeudenmukaisesti.

Toisin kuin Ruotsissa, tuottojen on ehdottomasti jäätävä kaupungille itselleen. Jos tuotolla rahoitettaisiin HSL-liikennettä, myös kehyskunnat hyötyisivät.

Helsinginniemellä yhden hengen yksityisautoilu ei voi olla pääasiallinen liikkumisen tapa. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä paitsi ympäristön, myös yhdenvertaisuuden vuoksi – myös pienituloiset, nuoret ja ikäihmiset ansaitsevat laadukkaat liikkumispalvelut.

23. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa Helsingissä tulisi ratkaista ensisijaisesti palkkoja korottamalla.

Samaa mieltä

Palkkoja ei päätetä eduskunnassa, mutta Helsingin kaupungilla lienee edellytykset huomioida pääkaupunkiseudun korkeammat elinkustannukset kilpailukykyisillä palkoilla. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkaus ei vastaa työn vastuullisuutta – jopa ihan taloudellisessa mielessä: päivähoito mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja kansantalouden tuottavuuden.

Vielä tärkeämpää vastuuta on tietenkin se, että varhaiskasvatuksen panostukset hyödyttävät lasta enemmän kuin mikään myöhempi apu peruskoulussa ja toisella asteella. Hyvä varhaiskasvatus estää syrjäytymistä ja lasten luokkayhteiskuntaa. Palkan lisäksi on löydettävä myös muita keinoja henkilöstöpulaan. Päiväkotien johtamisella on valtavan suuri merkitys: tuntemani keikkatyöntekijät vahvistavat, että Helsingin päiväkodeissa olosuhteet ja työrauhan taso vaihtelevat valtavasti.

24. HUSin tulisi saada enemmän rahoitusta valtiolta, vaikka se johtaisi verojen korotuksiin.

Neutraali

Sosiaali- ja terveydenhuolto on valtion suurin menoerä aivan perustellusti. Sen täytyy kuitenkin aina kyetä perustelemaan julkinen rahoituksensa sekä tehokkuudella että laadulla. Suuri tavoitteemme on, että ennaltaehkäisyllä ja oikea-aikaisella perustason hoidolla vähennetään kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta: siten pidetään kulut kurissa hoidon tasosta tinkimättä.

Ajoimme hallituksessa läpi lisätalousarvion, joka takaa hyvinvointialueille merkittävästi lisää resursseja purkamaan korona-ajan hoitovelkaa. Kyseessä on kertaerä, ei pysyvä menolisäys. On kerrassaan virheellinen ajatus, että investointi kansanterveyteen olisi pois jostain muusta. Terveet ja pitkäikäiset suomalaiset ovat pidempään toimintakykyisiä. Laadukas terveydenhuolto on kansanterveyden – ja kansantalouden – perusta.

25. Helsinkiläiset joutuvat tukemaan muuta Suomea liikaa taloudellisesti.

Neutraali

Olen itse muuttanut Keski-Suomesta Helsinkiin 40 vuotta sitten. Ehkä Helsinki siitä jotakin hyötyi. Jos olisin jäänyt Äänekoskelle, jotakin olisi jäänyt saavuttamatta. Vastaavasti Helsingissä saavuttamaani olen voinut investoida takaisin kotikaupungin kasvattajaseuraan. Molemmat tarvitsevat toisiaan.

On selvää, että pääkaupunki on jokaisessa maassa talouden moottori. Se on suuruuden ekonomiaa: liiketoiminta hakeutuu sinne missä on asiakkaita ja työvoimaa, pääkonttorit ovat valtavirtojen varrella.

On loputon ja hedelmätönkin väittely, ylläpitääkö Helsinki muuta Suomea taloudellisesti vai muu Suomi Helsinkiä kasvattamalla lahjakkuuksia ja luonnonvaroja riistettäväksi. Ei ole missään tapauksessa tavoiteltavaa, että vain Helsingissä voisi asua ja pärjätä. On turvallisuuspoliittinenkin välttämättömyys, että koko Suomi on asuttu ja elinvoimainen. Vahva Suomi tekee vahvan Helsingin, ja päinvastoin.