Uteliaisuutta ja uskallusta 75 vuotta

Naistoimittajat ry:n 75-vuotisjuhla 10.11.2021

Onnea 75-vuotiaalle Naistoimittajien yhdistykselle!

Yhdistys perustettiin vuonna 1946 tarkoituksenaan ”yhdistää naisia, jotka saavat toimitustyöstä pääasiallisen toimeentulonsa”. Silloin naisia oli alalla vähemmistö. Nyt journalismin opiskelijoista ja Journalistiliiton jäsenistä vankka enemmistö on naisia. 

Naistoimittajien yhdistyksen työlle on yhä tilaa ja tilausta. Yhdistys on koulutuksia tarjoamalla edistänyt sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumistamediassa. Yhdistys dokumentoi naistoimittajien työtä ja sen muutoksia yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Tästä tutkijat kiittävät nyt ja tulevaisuudessa.

Vastuullinen media ja riippumaton journalismi ovat yhteiskunnan perustekijöitä. Demokratia ei voi toimia ilman journalismia. 

Olemme selvinneet koronan luomasta poikkeuksellisesta ajasta kansakuntana hyvin, ja suuri ansio tästä kuuluu tiedotusvälineille; toimittajille, jotka ovat vastanneet kansalaisten tiedonjanoon – parhailla journalistisilla hyveillä, jotka ovat uteliaisuus ja uskallus. 

Tosiasiapohjaisen journalismin tarve koronan aikana kasvoi samaan aikaan kun median tulot vähenivät. Tästä syystä pidimme välttämättömänä myöntää valtionavustusta journalistiseen työhön.

Naistoimittajien yhdistyksen juhlavuoden yksi ilmeinen aihe on Afganistan.

Väkivalta toimittajia kohtaan Afganistanissa on nyt yltynyt entisestäänTalebanin noustua valtaan. Toimittajia, naisia ja miehiä, on paennut maasta. Osa kotimaahansa jääneistä journalisteista pysyttelee piilossa turvallisuussyistä. Hankalimmassa asemassa ovat naistoimittajat, sillä kaikkien naisten liikkumista on rajoitettu – ja ylipäätään osallistumista yhteiskuntaan tekemällä töitä, käymällä koulua tai opiskelemalla. Siltitoimittajien ääntä ei ole kokonaan pystytty vaientamaan.

Suomalaiset naistoimittajat ovat vuodesta 2009 kouluttaneet afganistanilaisia naistoimittajia. Tämän koulutuksen on saanut noin 500 journalistia. Hyvästä syystä oikeusministeriö palkitsi tämän hankkeen kolme vuotta sitten demokratiapalkinnolla. 

Tänä keväänä koulutuksen jatkuminen oli vaikeampaa kuin koskaan, mutta samalla tärkeämpää kuin koskaan. Koulutus siirtyi Zoomiin. Yhteys ulkomaailmaan säilyi. Meidän tehtävämme on muistuttaa että Afganistanin uusi normaali ei ole normaali, emme saa tottua naisten alistamiseen, emmekä tiedonvälityksen estämiseen. 

Kiitän Naistoimittajat ry:tä tästä kunniakkasta ja solidaarisesta toiminnasta.Se on tärkeää, ja aina vain tärkeämpää – täytyy sanoa, ikävä kyllä. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuotuisen lehdistönvapausindeksin mukaan toimittajien kohtaama väkivalta on lisääntynyt. Parhaiden maiden joukossa on enää 12 maata, eli vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tilanne on vakava. 

Sananvapaus ei ole koskaan itsestäänselvyys. Sananvapaus ei koskaan toteudu itsellään, vaan sille on aina raivattava ja taisteltava tilaa.  Sananvapaustyö on aina tasa-arvotyötä.

Olen viime vuosina pyrkinyt parhaani mukaan tekemään työtä sananvapauden eteen. Tuoreena kansanedustajana tein vuonna 2016 toimenpidealoitteen, jossa puututtiin verkossa tapahtuvaan vainoamiseen, jonka uhriksi yhä useampi työtään tekemä toimittaja ja viranomainen on joutunut. Esitin poliisille ja syyttäjälle parempia edellytyksiä tämän. digitaalisen väkivallan tutkimiseen ja syyllisten vastuuseen saattamiseen. 

Myös digitaalisen väkivallan osalta on niin, että naiset ovat useammin uhreja kuin miehet. Naistoimittajat ovat haavoittuvammassa asemassa kuin me miesjournalistit. 

Suomessa on paljon rohkeita journalisteja ja erityisesti naisjournalisteja, joita ei helpolla vaienneta. Kuitenkaan yksittäisiä journalisteja, viranomaisia ja aktivisteja ei pidä jättää yksin kamppailemaan maalittamisen uhrina. Rohkeassa ja avoimessa yhteiskunnassa pitää suojella journalisteja ja keskustelijoita systemaattiselta vainolta. 

Siksi olin iloinen, että poliisin resursseja tältä osin lisättiin – ja vielä iloisempi, kun tämän kuun alusta astui voimaan ministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla valmisteltu lakimuutos, joka tekee verkossa tapahtuvasta vainoamisesta ja uhkailusta virallisen syytteen alaisen rikoksen. Se on selkeä viesti yhteiskunnalta: puolustamme tiedonvälitystä ja tiedonvälittäjiä. 

Tieto lisää ymmärrystä ja tiedon välittäjinä journalisteilla on mahdollisuus ymmärryksen lisäämiseen, oli kyseessä sitten Suomi tai aiemmin mainitsemani Afganistan.

Yhä monimutkaisimpien pulmien maailmassa journalismin tarve kasvaa.

Teknologian muutos, digitalisaatio on tuottanut median murroksen, josta olemme puhuneet vuosia ja joka on yhä käynnissä. Ylikansalliset some-alustat vievät mainostuloja kaupalliselta medialta ja vaikuttavat viestimien talouteen. 

Saman teknologisen murroksen ansiosta toimittajilla on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet journalismin tekemiseen. Näemme jatkuvasti uusia tapoja tuottaa avoimeen dataan pohjautuvaa journalismia, jossa data jalostuu tiedoksi.

Ennen vanhaan sanottiin, että sananvapaus kuuluu jokaiselle – jokaiselle, jolla on oma kirjapaino. Nyt valtavaan vaikutukseen riittää parhaimmillaan yksi nainen, yksi läppäri. 

Sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi olla media, ja some on täynnä omalakisia erillisviestimiä. Yhä hälisevämmässä maailmassa tarvitsemme yhä toimitettua mediaa, ammattitaitoista journalismia, joka parhaimmillaan yhdistää ja sivistää.

Tarvitsemme uteliaisuutta ja uskallusta. 

Parhaat onnittelut 75-vuotiaalle Naistoimittajien yhdistykselle!