Ministeri Lenita Toivakka on jo kolmas hallituksen ministeri, joka osoittaa kykynsä verosuunnittelijana.

Pääministeri Juha Sipilä on kätkenyt merkittävän omistuksensa vakuutuskuoriin, jotka ovat verottajan ulottumattomissa. Ministeri Anne Berner on toiminut peräti hallituksen jäsenenä veroparatiisi Luxemburgiin perustetussa yhtiössä.

Toivakan tapauksessa kiinnostavinta on, että hän on perustanut edullisen verotuksen Belgiaan nimenomaan kiinteistösijoitusyhtiön. Ulkomailla toimivat tai sinne perustetut kiinteistöyhtiöt nauttivat nimittäin Suomen verojärjestelmän suurimmasta porsaanreiästä.

Kauppakeskus voi siirtää tuottonsa veroparatiisiin

Toisin kuin muut yhtiöt, kiinteistöyhtiöt voivat vähentää verotettavasta tuloksestaan korkomenot kokonaan. Näin ollen vaikkapa kauppakeskuksen koko tuotto voidaan siirtää Suomen verottajan ulottumattomiin korkosuorituksina ulkomaisen omistajayhtiön antamasta velasta.

Tytär-omistaja-emoyhtiöiden velkaketju on haitallisen verosuunnittelun tyypillisin työkalu. Matalan verotuksen maassa toimiva tai sinne perustettu yhtiö pitää suomalaisen tytäryhtiön raskaasti velkaisena. Veroparatiisissa omistajan korkotuloja ei veroteta – eikä suomalaisyhtiölle jää verotettavaa tuloa.

”Kiinteistön tuotto siirtyy korkona ulkomaille”, summasi veroprofessori Heikki Niskakangas kolme vuotta sitten Ylen haastattelussa.

Keskusta moitti 2012, mutta ei 2015

Keskustan neuvonantaja ja pääministeri Sipilän lähipiiriin kuuluva Niskakangas arvosteli syksyllä 2012 voimakkaasti elinkeinoverolain muutosta, joka rajasi yritysten korkomenojen vähennysoikeutta (HE 146/2012). Laki ei kuitenkaan ulotu kiinteistösijoitusyhtiöihin, joita verotetaan tuloverolain mukaan.

Silloinen oppositiopuolue keskusta jätti valtiovarainvaliokunnassa lakiesitykseen jyrisevän vastalauseen (VaVM 31/2012 vp). Puolue sätti lain puutteita: ”esimerkiksi kauppakeskusten ja suurten kiinteistöjen omistajat voivat jatkossakin ohjata korkovähennysoikeuden avulla tuloksensa Suomen verottajan ulottumattomiin”.

Samaan aikaan puheenjohtaja Sipilä kampanjoi julkisuudessa veroparatiiseja vastaan ja vaati niiden kieltämistä. Verokikkailu oli hänen mielestään ”hyvinvointivaltion suurin uhka” (Yle, 8.9. 2012). Blogissaan 14.10. Sipilä kirjoitti: ”Veroparatiisien hyväksyminen osoittaa huonoa harkintaa, itsekkyyttä, lyhytnäköisyyttä ja yhteiskuntavastuun välttelyä.”

Kolme vuotta myöhemmin ääni kellossa on toinen. Pääministeri Sipilä ilmoitti hyväksyvänsä ministeri Bernerin toiminnan ”sataprosenttisesti” ja puolusti eduskunnassa veroparatiisijärjestelyitä.

Sipilän hallitus ei ole ottanut toimekseen korjata syksyllä 2012 moittimaansa porsaanreikää kiinteistöyhtiöiden verotuksessa. Sen sijaan hallitus on ajanut veronkiertäjien armahduslakia ja suomalaisen omistuksen piilottamista hallintarekistereihin.

Hallitus voi tukkia veroreiän

Täytyy korostaa, että ministeri Toivakka ei ole rikkonut lakia, eikä välttänyt Suomen veroja. Belgialainen holding-yhtiö ei liene koskaan toiminut tarkoitetussa tehtävässään.

Mutta juuri nyt on hyvä muistaa tuo vuosien taakse unohtunut miljardien veroreikä.

Olisiko nyt aika estää kiinteistömiljardien katoaminen ulkomaille? Huolehdittaisiinko, että ne eurot, jotka suomalainen asiakas kantaa kauppakeskukseen, pysyvät Suomessa? Tarvitaanko Lex Toivakka?