8. AAA-kerho ja sikolätti
131 Saksan, Suomen, Ranskan, Italian ja Kreikan valtionvelat mahtuivat 0,2-0,3 prosentin korkoeron väliin ennen vuotta 2008. Vain ensimmäisenä kahtena vuonnaan Kreikka joutui maksamaan ensin 0,8 ja sitten 0,5 prosentin preemion Saksaan nähden –vajaan prosentin hajurako palautui jälleen vasta 2008.
Siihen nähden, että Suomi on aina pelännyt sydän syrjällään, milloin kallisarvoisesta AAA-sarjasta katoaa kirjain, Standard & Poor’sin (S&P) luottoluokitusten ero on tarkoittanut aivan mikroskooppista eroa lainankorossa. Parhaan (AAA) ja heikoimman (A) välinen ero on ollut Emun ensimmäisenä vuosikymmenenä siis 0,04 – 0,06 prosenttiyksikköä per luokituspykälä. Melkeinpä valtiovarainministeriön virkamies tulee tuhlanneeksi tuon luottohyödyn kulkemalla investointipankista toiseen taksilla eikä metrolla.
- No, ei nyt sentään. Piia Elonen selvitti ansiokkaasti Helsingin Sanomissa 3.9. 2014, että miinusmerkki A-sarjan perässä voisi tuoda vuositasolla 16 miljoonan erotuksen lainankorkoon. Se on noin 0,0003 prosenttia valtion budjetista. http://www.hs.fi/talous/a1409637785545 Tämä ei tietenkään estänyt Alexander Stubbia ja Juha Sipilää heittäytymästä hysteerisiksi, kun S&P laski Suomen luottoluokitusta 10.10.2014. http://www.hs.fi/talous/a1412920123535
Saksan lyhyen velan korko laski kesällä 2012 pakkaselle. Sijoittajat olivat siis valmiita jopa maksamaan saadakseen kahden vuoden perästä nykyiset rahansa Bundesbankin turvallisista holveista. Kun euroalueen inflaatio 2010–2103 on ollut keskimäärin kaksi prosenttia, tämän alittava tuotto koituu sijoittajan tappioksi.
Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko on alittanut tämän reaalituoton tason vuoden 2011 alusta alkaen. Se kielii sijoittajien yleisestä pessimismistä ja varovaisuudesta. Emu-ajan alusta (1999) finanssikriisiin (2008) saakka Saksan 10-vuotisen velan korkotrendi liikkuu 3,5–5 prosentin välissä. Sitä voi pitää terveempänä tasona kuin nykyistä.
Kun valtionvelan korko on kohtuullisen korkea, sijoittajilla on muita, houkuttelevampia kohteita – markkinoilla tapahtuu, raha liikkuu. Tylsät velkakirjat joutuvat tarjoamaan edes jonkinlaista tuottoa niille, jotka ovat valmiita tinkimään seikkailunhalustaan.
Korkoerosta ei voi sinällään päätellä, millä tolalla kovempaa korkoa maksavan maan talous on. Se kertoo riskinottohalusta – ja ilman riskihalua markkinat pysähtyvät.
Silloin, kun Saksan velka tarjosi mitään tuottoa, korkoeroa Kreikkaan ei ollut. Silloin, kun Saksan velka kelpaa tappiollakin, mihinkään muuhun ei uskalla sijoittaa.
Korkoero kasvaa siis kahdesta liikkeestä: toinen laskee, toinen nousee – samasta syystä. Kun korkoero Saksan ja Kreikan välillä repesi 2008 finanssikriisin jälkeen, vain paukapää päättelisi, että syynä oli nimenomainen epäluottamus kreikkalaisiin. Raha hakeutui pommisuojaan.
- Vrt. myös s. 244 (luku 14)
132 Financial Times suututti Manuel Pinhon uutistoimisto AFP:n mukaan (Robert Holloway: ”Pigs in muck and lipstick”, 15.9. 2008). http://archive.is/gcOfo
- Kriisimaiden vajeet ja velat: Panagiotarea, mt., s. 4
133 Neil Irwin –sitaatti: The Alchemists
- Espanjan ja Portugalin pankit lyhensivät velkaa vuonna 2010 BIS:n raportin mukaan (s. 21). http://www.bis.org/publ/qtrpdf/r_qt1009b.pdf
- Analyysi, joka erottaa selvästi Italian varsinaisista kriisimaista http://blogs.ft.com/money-supply/2010/06/11/pigs-and-not-piigs/
- Vedonlyönnit Italian vararikosta paljasti The Guardian jo 10.11. 2005. http://www.theguardian.com/business/2005/nov/10/6
134 Komissio teetti parahultaisesti keväällä 2010 raportin valtionvelkojen CDS-johdannaisista, siis vedonlyönneistä, että velallinen joutuu maksukyvyttömyyteen. Suositeltavaa luettavaa. http://online.wsj.com/public/resources/documents/ReportonsovereignCDS12072010.pdf
- Kriisimaiden pankkien CDS-johdannaisten reaktio Kreikan tilanteeseen keväällä 2010 ilmenee BIS:n katsauksesta (kuvio 10, s. 11). Kuten kuvasta näkyy, Irlannin ja Portugalin ”konkurssivakuutusten” hinta räjähti kasvuun vasta syksyllä, kun Irlanti oli pakotettu Troikan ohjelmaan, ja Merkel ja Sarkozy olivat sopineet Deauvillessa (osin jo liikkeelle laskettujenkin velkakirjojen) sijoittajavastuusta. http://www.bis.org/publ/qtrpdf/r_qt1012a.pdf
- Voi sanoa, että Espanja ja Italia tartutettiin. Koko loppuvuoden 2010 maiden valtionvelan korko ja CDS-sopimusten hinta pysyi vakaana, saamatta ”tartuntaa” Kreikan tai edes Irlannin valtionvelan rajuista hintaliikkeistä. Vasta keväällä 2011 – vuosi ”pelastusoperaatioiden” alkamisesta – EU:n eteläisten suurmaiden velan ja maksukyvyttömyysjohdannaisten hinta alkaa kohota sietämättömälle tasolle. Tämä ilmenee selvästi EKP:n julkaisemattomasta tutkimuksesta, jota EKP:n varapääjohtaja Vitor Constancio siteeraa artikkelissaan ”Contagion and the Europan debt crisis” (Banque de France, Revue de la stabilité financiere, huhtikuu 2012). http://www.banque-france.fr/fileadmin/user_upload/banque_de_france/publications/Revue_de_la_stabilite_financiere/2012/rsf-avril-2012/FSR16-article-10.pdf
- EU-komissio ja EKP edesauttoivat kriisiä saavuttaakseen luvussa 12 esitetyt tavoitteensa: vaikuttaa Italian ja Espanjan talouspolitiikkaan ja työmarkkinoihin, ja tarvittaessa vaihtaa valta.
135 Kreikan julkisen sektorin jäykkyyttä ruoti OECD masentavassa raportissaan Greece: Review of the Central Administration, OECD Public Governance Reviews, OECD Publishing 2011. Virkahtojen muutosten vaikeus, s. 51. http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/governance/greece-review-of-the-central-administration_9789264102880-en#page53
- Kreikan talouden rakennetta ja veronvälttelyä erittelee ansiokkaasti Aristos Doxiadis artikkelissaan ”The real Greek economy: owners, rentiers and opportunists” (Athens Review of Books, kesäkuu 2010) https://www.opendemocracy.net/aristos-doxiadis/owners-rentiers-opportunists
136 Tuomas Malinen ja Tero Kuusi: “Miksi euroalue on ongelmissa?”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2013, ss. 512-527 https://www.dropbox.com/s/mevtcgfxel1o64p/KAK4_2013_malinen_kuusi.pdf
139 Saksan vienti Etelä-Eurooppaan 1995-2007 ja kahdenvälinen kauppatase Italian, Espanjan, Kreikan ja Portugalin kanssa ilmenee Costis Hadjimichalisin artikkelista “Uneven geographical development and socio-spatial justice and solidarity: European regions after the 2009 financial crisis“, European Urban and Regional Studies 18(3), 2011, kuvioista 2 ja 3, ss. 261-262. https://courses.arch.ntua.gr/fsr/139303/EURS-Final.pdf
- Saksan viennin onnekas suunnanmuutos ja kriisimaiden vaihtotaseiden romahdus näkyvät kompaktisti tässä yhdessä Financial Timesin kuviosarjassa.
http://im.ft-static.com/content/images/588f4420-2540-11e3-9b22-00144feab7de.img?width=912&height=239&title=&desc= - Yksikkötyökustannusten kehitys on esitetty mm. Hadjimichalisin artikkelissa (kuvio 4). Malisen ja Kuusen artikkeli erittelee ansiokkaasti tuottavuus- ja kilpailukykyerojen syitä ja merkitystä.
140 Troikan Kreikka-ohjelma eli ”memorandum”: The Economic Adjustment Programme for Greece, toukokuu 2010 (Directorate-General for Economic and Financial Affairs of the European Commission, Occasional Papers 61) – lainaus sivulta 11 (Box 4) http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/occasional_paper/2010/pdf/ocp61_en.pdf
141 Troikan Portugali-ohjelma on tosiaan kansikuvaa myöten toisinto Kreikan memorandumista: The Economic Adjustment Programme for Portugal, kesäkuu 2011 (Directorate-General for Economic and Financial Affairs of the European Commission, Occasional Papers 79) http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/occasional_paper/2011/pdf/ocp79_en.pdf
142 Miljardin euron sardiinit: Portugalin apua Suomelle talvisodassa selvitti toimittaja Pasi Jaakkonen Ilta-Sanomissa 23.4. 2011 http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288384596592.html
142 Suomen Pankin ekonometrinen selvitys: Juha Kilponen, Helinä Laakkonen ja Jouko Vilmunen (2012): ”Sovereign Risk, European Crisis Resolution Policies and Bond Yields”, Bank of Finland Research Discussion Papers 22/2012 http://www.suomenpankki.fi/pdf/170629.pdf