Suomen on huolehdittava myös teknologisesta turvallisuudesta

Vappupuheesta 1.5.2022 Salossa

Kevään myötä elämäämme tulee vähän valoa tämän raskaan talven jäljiltä, jolloin Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on pimentänyt horisonttimme. Ukrainan asia on meidän asiamme, ja se tarkoittaa myös sitä, että Suomen kansallinen turvallisuus on uudella tavalla läsnä kaikessa päätöksenteossamme. Niin tässäkin vappupuheessa.
Mutta ensin valoisampaa asiaa, sillä valo voittaa. Valo voittaa aina pimeyden.

Salon kaupunkia on päässyt viimeksi ihailemaan televisiosarjassa Made in Finland, joka alkoi MTV:n maksullisessa palvelussa äskettäin ja jota lämpimästi suosittelen. Tv-sarja kertoo Nokian tarinan, ja siinä Salo on saanut suuren osan, niin kuin kuuluukin. Juuri eilen katsoin, kun päähenkilöt kurvailevat kuplavolkkarilla pitkin kesäisiä kaupungin katuja. Ja he toteavat: ”Kyllä Salo näyttää ilta-auringossa aika kauniilta.”

Salossa on tehty radioita melkein sata vuotta. Elektroniikkakaupungin monumenteille tulee tänä vuonna täyteen pyöreitä vuosia. Saloran tv-tehtaan perustamisesta tulee 60 vuotta, ja Astrum-keskuksen eli Ankkalinnan avaamisesta 50 vuotta.

Salo on siis aina ollut tulevaisuuden tekijä, ja aina uudenlaisen tulevaisuuden. Ensin televisiot, sitten matkapuhelimet ja nyt sähköautojen akut. Vaikka nousua ovat seuranneet vaikeudet, niin ennen pitkää olemassa oleva infra, osaava työvoima sekä kaupungin yhteistyöasenne houkuttelevat seuraavaa yrittäjää. Uusi tulevaisuus hakeutuu aina sinne missä tehtiin vanhaa tulevaisuutta. Sen todistaa IoT-centerin menestys.

Maailmassa on vain muutamia paikkoja, jotka tunnetaan tulevaisuuskeskuksina. Salo on yksi niistä, ja juuri siksi tulevaisuuden työ osaa löytää tänne.

Salo on keskellä maailman muutosta, keskellä muutoksen Suomea.

Kun puolustaudumme ilmastonmuutokselta, me puolustaudumme Venäjältä. Jotta puolustaudumme Venäjältä, meidän on puolustauduttava ilmastonmuutokselta.
Jotta torjumme ilmastonmuutoksen, meidän on vähennettävä tuotannon, kulutuksen ja liikkumisen päästöjä. Jotta pysäytämme Venäjän tankit, meidän on irtauduttava fossiilisesta energiasta vielä aiottua nopeammin. Irtiotto idästä on välttämätön, ja onneksi olimme ottaneet jo askeleita uusiutuvaan, päästöttömään, kotimaiseen energiaan.

Joskus väitetään, että ilmastotoimet tulevat kalliiksi, mutta ilmastotoimettomuus vasta kalliiksi tulee. Sen tietävät ne maat, joille irtautuminen idän fossiilienergiasta on vaikeampaa ja tuskaisampaa kuin Suomelle. Olemme tehneet ja teemme oikeita turvallisuusratkaisuja.

Usein puhutaan ilmastotavoitteiden aiheuttamista menoista, mutta ihan liian harvoin tuloista. Suomalaisella osaamisella rakennetaan ratkaisuja maailman ongelmiin: suurkaupunkien ilmanlaatuun, saasteisiin, jätteisiin, vesipulaan ja energiahuoltoon. Suomalainen ilmastoteollisuus saa aikaan säästöjä, tehostusta, puhdistumista ja kierrätystä. Suomalainen ilmastoteollisuus tuo Suomeen tuloja, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Ilmastotoimettomuus tulee kalliiksi. Se nähdään muualla Euroopassa.

Vaikka juuri nyt komponenttipula vaikeuttaa toimintaa, sähköautojen ja akkujen valmistus tuo Uuteenkaupunkiin ja Saloon,n paljon työtä. Länsirannikon meriteollisuus on maailmanluokkaa, Wärtsilän johdolla. Me teemme satojen miljoonien investointeja synteettisten polttoaineiden ja ennen pitkää vedyn tuotantoon, jälleen ensimmäisten joukossa maailmassa. Sekä koneenrakennuksessa että kiertotaloudessa on kymmeniä tuhansia työpaikkoja myös niille, jotka eivät koulun penkillä viihdy.

Mutta ennen kaikkea hyvinvointimme perustuu osaamiseen, kuten Salossa tiedetään. Siksi Matias Mäkysen johtaman parlamentaarisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen työryhmän lupaus siitä, että vuosikymmenen lopussa innovaatiopanokset nousevat miljarditasolle avaa suomalaiselle työntekijälle ja opiskelijalle valoisan tulevaisuudenkuvan.

Turun telakan johtaja Jan Mayer kiteytti menestyksen avaimet näin: ”Me emme voi olla halvin, joten meidän on oltava paras”. Tarvittiin ehkä ulkomaalainen havaitsemaan Suomen vahvuus: osaaminen, osaaminen, osaaminen.

Työllisyysaste on nyt ennennäkemättömän korkealla, kiitos työministeri Tuula Haataisen ja ennennäkemättömän suurten työllisyysuudistusten. Työllistäminen siirtyy kuntiin, vaikeasti työllistyville tarjotaan mahdollisuutta Työkanava Oy:n kautta. Entisenä työministerinä pidän kuitenkin merkittävimpänä uudistuksena oppivelvollisuuden laajentamista siten, että kohta kaikille 18-vuotiaille on taattu oikeus toisen asteen koulutukseen. Tulevaisuuden työelämä vaatii jatkuvaa oppimista ja uusiutumista, ja Suomella on mahdollisuus olla aivan kärjessä kansainvälisessä kilpailussa.

Voisiko sirukaupunki Salo vetää miljardi-investointeja?

Suomalaisten turvallisuus vaatii, että emme saa olla teknologiassa sen enempää riippuvaisia muista kuin energiantuotannossakaan. Kun teemme irtioton idästä, niin meidän täytyy myös olla teknologiassa omavaraisia. Meillä on oltava strateginen itsemääräämisoikeus, suvereenisuus.
Korona-aika ja nyt Venäjän sulku ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva on se ketju, jossa milloin mistäkin päin maailmaa hankitaan tuotteen tarvitsema osa tai osaaminen. Raaka-aineiden ja maametallien saatavuus ja hinnat heilahtelevat. Jos kriittisiä komponentteja ei saada, tai niiden kuljetus estyy tai viivästyy, vahingot koetaan lopulta täällä, Salossa ja Uudessakaupungissa.

Euroopan Unioni on herännyt tähän turvattomuuteen, ja haluaa nelinkertaistaa mikrosirujen tuotannon Euroopassa. Se on osaltaan valmis miljardiluokan investointeihin, ja Suomen oma valtion panos vetäisi mukanaan jo valtavat yksityiset panostukset. Meidän täytyy ottaa oma osamme näistä miljardeista ja huolehtia siitä, että myös Suomeen tulee mikrosirujen valmistusta ja puolijohteiden osaamista. Kysymys on hienomekaniikasta ja mikroelektroniikasta, jotka osataan Salossa. Sirukaupunki Salo – se olisi ehdottomasti tavoiteltava strateginen päämäärä paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Aseellisen turvallisuuden lisäksi meidän on taattava myös teknologinen turvallisuus.

Hallituksen turvallisuusselonteossa on ennennäkemättömän laaja osuus kyberturvallisuudesta, joka kuuluu minun vastuulleni. Kun sotaa käydään monin eri tavoin, myös sähköverkkoihin, tietoliikenneverkkoihin ja sitä kautta pankkien ja kauppojen järjestelmiin, vesihuoltoon ja liikennejärjestelmiin voi kohdistua hyökkäyksiä. Se on nähty Ukrainassa. Olen iloinen, että viimein Suomikin on valmis panostamaan kyberturvallisuuteen.

Onneksi emme ole heränneet vasta nyt, vaan julkaisimme viime kesänä kaksikin valtioneuvoston periaatepäätöstä kyberturvallisuudesta. Niissä on ollut valmis lista tarpeista, joita julkisessa hallinnossa on havaittu ja jotka nyt rahoitetaan osana suurta investointia maanpuolustukseen.

Meillä on kybersuojauksessa selkeä johtamisjärjestelmä ja määrätyt viranomaisvastuut. Olemme valmiita, jos ja kun kyberhäiriö toteutuu.

Tältäkin osin Euroopan pitää olla omavarainen. Olen terottanut eurooppalaisille kollegoille, että kybersuojamme ei ole aukoton, jos osia tai osaamista tarvitaan Aasiasta tai Yhdysvalloista. Suomalaiset kyberturvatuotteet ovat harvoja, jotka nojaavat koko ketjun osalta omaan osaamiseen.

Vaikka määrätietoinen osaaminen ja omavaraisuus on tie menestykseen pitkällä aikavälillä, varoitan kuitenkin tässä meitä kaikkia lyhyen aikavälin vaikeuksista. Itärajan sulkeminen johtaa sekä suoriin menetyksiin Itä-Suomessa että epäsuoriin tappioihin kaikkialla Suomen elinkeinoelämässä. Tiedossa on työttömyyttä, konkursseja ja suuria taloudellisia menetyksiä. Se täytyy kestää. Me olemme hengissä, meillä on kotimme, meillä on toisemme, meillä on sittenkin kaikki hyvin.

Varmuus ei ole viisautta. Varautuminen on viisautta.

Aivan lopuksi turvallisuudesta vielä pari sanaa, tai oikeastaan vain neljä kirjainta.
Sanna Marinin hallitus on ollut sotakabinetti. Ensin taistelimme maailmanlaajuista pandemiaa vastaan, suojelimme suomalaisten henkeä ja elämää, ja tästä kriisistä olemme selviytyneet maailman parhaiden maiden joukossa. Pääministeri Marinin johtajuutta arvostetaan niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolella.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut meidät uudelleenarvioimaan Suomen turvallisuuspoliittisia linjauksia, ja tämäkin työ tehdään pääministeri Marinin johdolla hyvässä järjestyksessä, hätiköimättä ja vaihtoehdot huolellisesti punniten. Seuraavina viikkoina tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat kymmeniä vuosia eteenpäin. Niilläkin suojellaan suomalaisten henkeä ja elämää.
Painavampaa vastuuta ei päättäjille koskaan langeteta. Koen tämän vastuun edessä suurta nöyryyttä, eikä tulisi mieleenikään julistaa suurta varmuutta itsestäänselvästi oikeasta ratkaisusta. Varmuuteen ei pidä luottaa, vaan etsiä epävarmuuden keskellä paras tie. Varmuus ei ole viisautta. Varautuminen on viisautta.
Maantieteelle emme mahda mitään – ettekä tekään, sanoi Stalin aikanaan Paasikivelle. Nyt on meidän vuoromme sanoa sama Venäjälle. Jos hyökkää yhteen naapurimaahan, niin olisi ihme, jos ei toinen naapurimaa osaisi varautua.

Näiden kolmatta vuotta jatkuneiden kriisien keskellä on samoin ihme, että hallitus on saanut aikaan merkittävimmät uudistukset vuosikausiin. Mainitsin jo osaamisen ja työllisyyden suuret reformit. Yhtä kauaskantoinen on sote-uudistus, jota hallitus toisensa jälkeen yritti yli kymmenen vuotta. Marinin hallitus sai sen aikaan keskellä korona-aikaa. Mutta pitää ymmärtää, että hallinnollinen uudistus ei automaattisesti tuota parempia palveluita, vaan antaa niille paremmat mahdollisuudet. Tavoitteena on ollut vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita, joista merkittävä osa jää edelleen kunnille. Olemme myös säätäneet sitovan hoitajamitoituksen, jonka avulla vanhusten ja muiden tarvitsevien palveluita voi edelleen kehittää. Olemme lupauksemme mukaan säätäneet ja rahoittaneet lähivuosina toteutuvan hoitotakuun, siis sen että lääkäriin pääsee seitsemässä päivässä. Vanhuspavelulaki uudistetaan.

SDP on aina ajanut parhaita julkisia palveluita jokaiselle suomalaiselle. Tällä hallituskaudella on astuttu isoja askeleita. Mutta vasta seuraavalla hallituskaudella varmistutaan siitä, että uudistukset tuovat aikaan aitoja parannuksia. Se on nyt tärkein tehtävämme.

Olemme tehneet uudistuksia ja investointeja kansakunnan tulevaisuuden menestykseen, mutta työmme on vielä kesken. Göran Perssonin sanoin: ”Vi är stolta, men vi är inte nöjda”. Olemme ylpeitä tehdystä työstä, mutta emme tyydy tähän. Me tahdomme uusia investointeja kansakunnan tulevaisuuden menestykseen, osaamiseen ja turvallisuuteen. Me tahdomme vahvistaa suomalaisia elinkeinoja ja varmistaa, että suomalaiset määräävät aina itse omia kohtaloitaan.

Arvoisat kuulijat: Näillä sanoilla haluan toivottaa maailmantilanteesta huolimatta valoisaa vappua! Pidetään huolta toisistamme. Hyvää vappua!