Järjestin tiistaina 23.11. Teams-palaverin, jossa käsiteltiin Sörnäisten tunnelihanketta sekä Helsingin kaupungin liikennesuunnittelua laajemminkin. (Korostin heti alkuun, että toimin yksinomaan Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole millään tavalla osallisena asiassa.)

Keskiviikkona valtuuston tulisi tehdä päätöksensä. Tilanne on monella tapaa poikkeuksellinen. Yleensä me päättäjät teemme ratkaisuja valmistelun pohjalta, jossa on punnittu erilaisia vaihtoehtoja. Sörnäisten tunnelin osalta vaihtoehtojen tarkastelu on jäänyt varsin vähäiseksi. Se on tavallaan ymmärrettävää, sillä yleiskaava 2018 sisältää tunnelin, ja sen pohjalta on ratkottu Kalasataman liikennettä.

Vaikeampi on ymmärtää sitä, että jos toimialaa johtavat vihreät vastustavat tunnelia, kolmen vuoden aikana ei ole pantu valmisteluun vakavasti otettavia vaihtoehtoja. Nyt vaihtoehdot kuitataan esitysmateriaalin parissa kappaleessa esitysmateriaalissa toteutuskelvottomiksi. Sen sijaan, että omalle näkemykselle löydettäisiin kunnon perustelut, äänestetään omaa valmistelua vastaan.

Ihmettelin tätä ristiriitaa Twitterissä. En tiedä, voiko ministeriön tai kaupunkitoimialan johtamista verrata, mutta oman vastuuni näen niin, että johdan omien tavoitteideni suuntaan, enkä ikinä vedä mattoa oman virkakuntani alta. Kuten sanottu, ehkä ei pidä verrata.

Vaihtoehdottumuus on sitä ihmeellisempää, kun vuonna 2019 Junatien ideakilpailun voittanut ehdotus nimenomaan totesi, että tunnelia ei tarvita. Kaupungin valmistelijat kuitenkin vakuuttivat, että voittoisa esitys – jonka valmistelussa oli mukana merkittävä kansainvälinen liikennesuunnittelun konsulttiyhtiö – ”ei ole toteuttamiskelpoinen”. Emme saa koskaan tietää, olisiko jatkokehittely kuitenkin johtanut toiseen tulokseen. Jos jatkokehittelyyn olisi siis kannustettu.

Me demarit uskomme tietopohjaiseen päätöksentekoon. Kirjautimme tämän tärkeän periaatteen Rinteen ja sittemmin Marinin hallituksen ohjelman kärkeen.

Pidän täysin epäoikeudenmukaisena sitä, että vastuu on vyörytetty demarien niskaan. Me emme johda tätä toimialaa. Hän, jolla on liitu kädessä, piirtää.

Pidän erittäin vastuullisena sitä, että meidän edustajamme lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ovat perustaneet päätöksensä siihen tietoon, joka on ollut saatavilla. Ja kun on joutunut punnitsemaan, onko tunneliratkaisu huono vai liian huono, niin ymmärrän erittäin hyvin sitäkin ratkaisua, että riskit tunnistaen on päädytty uskomaan, että parempi vaihtoehto on vaan pakko löytyä.

Tärkein kysymys kiteytyy siihen, löytyykö kaavaillullle nollajokerille eli pikaraitiotielle Pasilasta itään tilaa tässä liikennesolmussa ilman tunnelia. Nollajokeri on erittäin tärkeä poikittaisyhteys, joka purkaa metron paineita ja yhdistää myös kaukoliikenteen aseman Pasilan kaupungin joukkoliikenneverkkoon riittävän tehokkaasti. Valmistelu sanoo, että ei mahdu, ja jos näin on, niin tunneli on välttämätön tämän tulevaisuuden yhteyden takia. Ja tähän on saatava vastaus.

Erikoista onkin, että kun vaihtoehtoa ei ole valmisteltu, olen joutunut selvittämään sitä itse, yksityishenkilönä, hyödyntäen ystäviäni jotka ovat kaupunkisuunnittelun osaajia. Lämmin kiitos arkkitehti Olli Hakaselle, joka on lyhyessä ajassa perehtynyt asiaan ja tehnyt alustavia suunnitelmia. Kovan luokan ammattilaisena Olli on tehnyt vuosien varrella liikennesuunnitelmia viranomaistahoille.

Ollin alustavatkin suunnitelmat osoittavat vastaansanomattomasti, että Sörnäisten tunneli on tarpeeton. Sekä metron, raitioteiden että bussien yhteydet turvataan paremmin ilman tunnelia. Ja mikä tärkeintä, jos päätös Nolla-Jokerista tehdään, se voidaan hyvin toteuttaa olemassa olevassa infrassa.

Äänestän siis Sörnäisten tunnelia vastaan, kestävän tulevaisuuden puolesta.

Suunnitelmakuvat täydentyvät selitteillä keskiviikon mittaan. Lisätty loppuun kuva jalankulun ja pyöräilyn järjestelyistä.