
Kalasataman ajoneuvovirtaa voidaan edelleen pienentää rakentamalla bussiliikenteelle pysäkkipaviljonki, jolta on sisätilainen vaihtoyhteys, metroon, 0-jokeriin ja Sörkan ratikkaan ja Hermannin rantatien raitiolinjoihin. Tiiviisti liikennöidyt raitiolinjat pienentävät sekä yksityisautojen että bussien virtaa. Vanhan Talvitien järjestelyjen ansiosta Hermannin rantatien liikenne Kalasataman keskuksen kohdalla supistuu hyvin vähäiseksi. (C) Olli Hakanen 2021
Järjestin tiistaina 23.11. Teams-palaverin, jossa käsiteltiin Sörnäisten tunnelihanketta sekä Helsingin kaupungin liikennesuunnittelua laajemminkin. (Korostin heti alkuun, että toimin yksinomaan Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole millään tavalla osallisena asiassa.)
Keskiviikkona valtuuston tulisi tehdä päätöksensä. Tilanne on monella tapaa poikkeuksellinen. Yleensä me päättäjät teemme ratkaisuja valmistelun pohjalta, jossa on punnittu erilaisia vaihtoehtoja. Sörnäisten tunnelin osalta vaihtoehtojen tarkastelu on jäänyt varsin vähäiseksi. Se on tavallaan ymmärrettävää, sillä yleiskaava 2018 sisältää tunnelin, ja sen pohjalta on ratkottu Kalasataman liikennettä.
Vaikeampi on ymmärtää sitä, että jos toimialaa johtavat vihreät vastustavat tunnelia, kolmen vuoden aikana ei ole pantu valmisteluun vakavasti otettavia vaihtoehtoja. Nyt vaihtoehdot kuitataan esitysmateriaalin parissa kappaleessa esitysmateriaalissa toteutuskelvottomiksi. Sen sijaan, että omalle näkemykselle löydettäisiin kunnon perustelut, äänestetään omaa valmistelua vastaan.
Ihmettelin tätä ristiriitaa Twitterissä. En tiedä, voiko ministeriön tai kaupunkitoimialan johtamista verrata, mutta oman vastuuni näen niin, että johdan omien tavoitteideni suuntaan, enkä ikinä vedä mattoa oman virkakuntani alta. Kuten sanottu, ehkä ei pidä verrata.
Vaihtoehdottumuus on sitä ihmeellisempää, kun vuonna 2019 Junatien ideakilpailun voittanut ehdotus nimenomaan totesi, että tunnelia ei tarvita. Kaupungin valmistelijat kuitenkin vakuuttivat, että voittoisa esitys – jonka valmistelussa oli mukana merkittävä kansainvälinen liikennesuunnittelun konsulttiyhtiö – ”ei ole toteuttamiskelpoinen”. Emme saa koskaan tietää, olisiko jatkokehittely kuitenkin johtanut toiseen tulokseen. Jos jatkokehittelyyn olisi siis kannustettu.
Me demarit uskomme tietopohjaiseen päätöksentekoon. Kirjautimme tämän tärkeän periaatteen Rinteen ja sittemmin Marinin hallituksen ohjelman kärkeen.
Pidän täysin epäoikeudenmukaisena sitä, että vastuu on vyörytetty demarien niskaan. Me emme johda tätä toimialaa. Hän, jolla on liitu kädessä, piirtää.
Pidän erittäin vastuullisena sitä, että meidän edustajamme lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ovat perustaneet päätöksensä siihen tietoon, joka on ollut saatavilla. Ja kun on joutunut punnitsemaan, onko tunneliratkaisu huono vai liian huono, niin ymmärrän erittäin hyvin sitäkin ratkaisua, että riskit tunnistaen on päädytty uskomaan, että parempi vaihtoehto on vaan pakko löytyä.
Tärkein kysymys kiteytyy siihen, löytyykö kaavaillullle nollajokerille eli pikaraitiotielle Pasilasta itään tilaa tässä liikennesolmussa ilman tunnelia. Nollajokeri on erittäin tärkeä poikittaisyhteys, joka purkaa metron paineita ja yhdistää myös kaukoliikenteen aseman Pasilan kaupungin joukkoliikenneverkkoon riittävän tehokkaasti. Valmistelu sanoo, että ei mahdu, ja jos näin on, niin tunneli on välttämätön tämän tulevaisuuden yhteyden takia. Ja tähän on saatava vastaus.
Erikoista onkin, että kun vaihtoehtoa ei ole valmisteltu, olen joutunut selvittämään sitä itse, yksityishenkilönä, hyödyntäen ystäviäni jotka ovat kaupunkisuunnittelun osaajia. Lämmin kiitos arkkitehti Olli Hakaselle, joka on lyhyessä ajassa perehtynyt asiaan ja tehnyt alustavia suunnitelmia. Kovan luokan ammattilaisena Olli on tehnyt vuosien varrella liikennesuunnitelmia viranomaistahoille.
Ollin alustavatkin suunnitelmat osoittavat vastaansanomattomasti, että Sörnäisten tunneli on tarpeeton. Sekä metron, raitioteiden että bussien yhteydet turvataan paremmin ilman tunnelia. Ja mikä tärkeintä, jos päätös Nolla-Jokerista tehdään, se voidaan hyvin toteuttaa olemassa olevassa infrassa.
Äänestän siis Sörnäisten tunnelia vastaan, kestävän tulevaisuuden puolesta.
Suunnitelmakuvat täydentyvät selitteillä keskiviikon mittaan. Lisätty loppuun kuva jalankulun ja pyöräilyn järjestelyistä.

Sörnäisten autotunnelin 180 miljoonan euron kustannuksella voisi rakentaa valmista raitiolinjaa 36 kilometriä edellyttäen, että rata sijoittuu olemassa olevalle autokaistalle kuten esimerkiksi 0-jokerin tapauksessa. Esimerkiksi Pasilasta Kehä 3:lle on matkaa noin 15 km.
O-jokeri rakennetaan nykyistä Junatien siltaa hyödyntäen. Sen asema sijoittuu kauppakeskus Redin paikoituslaitoksen läntisen suuaukon päälle keskilaitturi-periaatteella. Ratikat ajavat aseman sisään, jolloin seinät suojaavat matkustajia autoliikenteen haitoilta.
Samaa asemaa hyödyntää myös Itäväylältä Sörnäisten rantatien vartta etelään kääntyvät Sörkan raitiolinja. Se laskeutuu Sörnäisten rantatien tasoon ennen Vilhovuorenkatua, jonka eteläpuolella Sörkän raitiorata yhtyy Hermannin rantieltä Redin kautta tulevaan raitiorataan.
Sörkan raitiolinjan kaarre Junatien asemalta etelään on mitoitettu siten, että Junatien uusi itään liikennöivä autokaista pystyy alittamaan sen ylitettyään ensin Sörnäisten rantatien autokaistat. Sörkän ratikan kaarre voidaan integroida osaksi uudisrakentamista. Kuvaan on esimerkin omaisesti piirretty ”Ronda”, jonka raitiorata halkaisee. Sen toiminnoiksi sopisivat muun muassa hulevesitorni ja yksilöliikkumisen palvelut. Rankkasateiden imeytys maastoon ei tule alueella olemaan mitenkään mahdollista. Hulevesitornissa sadevesi voidaan varastoida, puhdistaa biosuodattamalla ja valuttaa vähitellen kasvillisuudelle. (c) Olli Hakanen 2021

Vanhalla Talvitiellä on pääkadun status, mutta luokittelusta on syytä poistaa merkintä E75-väylästä. Tässä ehdotuksessa vilkkaasti ajoneuvoliikennöity alue on supistettu mahdollisimman vähän maanpintaa kuluttavaksi. Siksi katujen kaarresäteet ovat kantakaupunkimaisia siellä mistä siitä on ollut maankäytön hyötyä kuitenkin niin, että nivelbussit ja rekkaliikenne sujuu ongelmitta.
Kuvaan on tummemmalla sinisellä piirretty alueelliset kokoojakadut ja vaaleammalla sinisellä paikalliset kokoojakadut. Ne ovat yhteneviä Sörnäisten tunnelin tuottaman katuverkon kanssa (ks. myös kuva: Pääkatutarkastelu)(c) Olli Hakanen 2021

Sen lisäksi erittäin sujuvat ja huippunopeat uudet raitiolinjat tyrehdyttävät autovirtaa tarjoamalla omalla autoa paremman hyötykokemuksen. Ne parantavat ympäristöä koko kantakaupungissa.
Junatien sillalle rakennetaan yksi uusi autokaista molempiin suuntiin. Itäväylältä Teollisuuskadulle vie raitioradan rinnalla kulkeva uusi kaista. Reunimmainen kaista laskeutuu entiseen tapaan Sörnäisten rantatielle, mutta sen kaarresäde on kantakaupunkimainen huomattavasti nykyistä jyrkempi. Ajoneuvoliikenteen nopeusrajoituksia on syytä hidastaa viimeistään Redin kohdalla vastaamaan katuverkon muutoksia. Junatieltä on haarat Lautatarhankadulle molempiin suuntiin.
Uusi autokaista rakennetaan myös Teollisuuskadulta Itäväylälle liikennöintiä varten. Uusi kaista erkanee raitiokaistan korkeusasemasta niin, että autokaista Sörnäisten rantatien autokaistat ylitettyään alittaa Sörnäisten rantatien varteen laskeutuvan Sörkan raitioradan. Raitioradan korkeusaseman ja suuri kaarresäde on mitoitettu mahdollistamaan autokaistan korkeusgeometrian. Junatieltä on haara Pääskylänrinteelle entiseen tapaan.
(c) Olli Hakanen







Se edellyttää Redin läntisen parkkirampin alkuosan upottamista nykyistä syvemmälle niin, että se alittaa yhdyskäytävän. Maanalaiset rakenteet eivät sitä estä. Ramppi sukeltaa nykyään tosi nopeasti alaspäin.
Tällä kuvalla haluan kertoa, että vaikka eilen esitin vain ajoväylien yläpuolisen alueiden yhdistämispotentiaalin, voidaan yhteydet hoitaa mainioiksi myös maan pinnalla. Molemmille yhteystasoille on perustelu.
Toinen yhdistää metron, pikaratikoiden ja bussien asemat. Maanpinnan yhteyttä hyödyntävät muut.
(Olen purkanut yhden talon. Se voidaan esimerkiksi rakennusoikeutta lähiympäristössä antamalla korvaukseksi.)
– Olli Hakanen