Oikeuskanslerinvirasto

Helsingissä, 16.7. 2015

 SELVITYSPYYNTÖ

Asia: Vaiteliaisuuspyyntö Suomen kannoista Kreikan rahoitustukiohjelmaan 11.7. ja 12.7.

 Viite: Perusmuistiot VM2015-00433 (11.7.2015) ja VNEUS2015-00505 (12.7.2015), 

Jatkokirjelmät EJ 14/2015 vp., EJ 15/2105 vp

Pyydän selvittämään, onko valtioneuvosto toiminut lainmukaisesti ja asianmukaisesti ylläpitäessään vaiteliaisuuspyyntöä eduskunnan 11.7. ja 12.7. hyväksymistä Suomen toimintalinjoista vielä neuvottelujen päättymisen (12.7.) jälkeen ja vielä sen jälkeen, kun on hyväksytty uuden tilanteen toimintalinjat (16.7.).

Vaiteliaisuuspyynnön perustelu ”Suomen neuvottelutavoitteiden turvaamisesta” on rauennut päätösten jälkeen. Valiokunnan jäsenten vaatimuksista ja sihteeristön tiedusteluista huolimatta vaitiolopyyntöä ei ole poistettu, vaikka voimassa on jo myöhemmin määritetty ja julkinen kanta.

Neuvottelutilanteet 11.7. – 17.7.

Valtiovarainministeriö esitti eduskunnan hyväksyttäväksi Suomen toimintalinjaa euroryhmän (euroalueen valtiovarainministerien) kokousta varten lauantaina 11.7. Kokouksessa käsiteltiin Kreikan valtion 53,5 miljardin euron tukipyyntöä Euroopan vakausmekanismista sekä pyyntöön liittyvää uudistusohjelmaa.

Eduskunta hyväksyi toimintalinjan, joka perustui arvioon Kreikan esittämästä uudistusohjelmasta. Euroryhmän kokous päätti sunnuntaina 12.7. hylätä Kreikan esityksen ja valmisteli Kreikan toteutettavaksi oman ohjelmansa samana päivänä kokoontuvalle eurohuippukokoukselle. Eduskunta hyväksyi 12.7. toimintalinjan päämiesten kokoukseen.

Eurohuippukokous hyväksyi julkilausuman (SN 4070/15), joka on päivätty 12.7. Siihen sisältyy toimia, jotka Kreikan hallituksen on vietävä parlamentissa läpi 15.7. mennessä.

Kun Kreikka oli täyttänyt esitetyt ehdot, euroryhmä kokoontui huippukokouksen valtuuttamaan neuvotteluun 16.7. valmistellakseen EVM:n hallituksen kokousta 17.7. Eduskunta hyväksyi valtiovarainministeriön esittämän toimintalinjan (jatkokirjelmä 16/2015 vp) samana päivänä.

16.7. toimintalinja oli julkinen, samalla kun edeltävät kannat (11.7. ja 12.7.) jäivät vaiteliaisuuspyynnön piiriin. Vaiteliaisuuspyyntöjä ei peruutettu, vaikka valiokunnan jäsenet ovat vaatineet sitä euroryhmän ja huippukokouksen päätyttyä julkisuudessa sekä SuV:n kokouksissa valtioneuvoston edustajilta.

Kävin asiasta keskiviikkona 15.7. puhelinkeskustelun valtiosihteeri Lehtomäen kanssa, joka perusteli, miksi Valtioneuvoston kanslian mielestä vaiteliaisuuspyyntöä lauantain ja sunnuntain toimintalinjoista on jatkettava.

Vaiteliaisuuspyyntö muuttuu perusteettomaksi

Vaiteliaisuuspyyntöjä on perusteltu ”Suomen neuvottelutavoitteiden turvaamisella” (SuV pöytäkirjat 16/2015 vp., 17/2015 vp, 18/2015 vp.). Tämä perustelu on rauennut, kun kyseiset neuvottelut ovat päättyneet. Kreikan esityksiä, joihin Suomi ottaa, ei enää ole missään muodossa. Kun Kreikan esitys hylättiin ja neuvottelupohjaksi otettiin huippukokouksen julkilausuma, päättyneen neuvottelun tavoitteissa ei ole mitään turvattavaa.

Euroryhmän seuraavan, erillisen neuvottelun kohteena olivat Kreikan toimet julkilausuman vaatimusten täyttämiseksi 16.7. Uusi, asiallisesti ottaen edellisen korvaava Suomen kanta oli välittömästi julkinen, kun taas sitä edeltäneiden, rauenneiden neuvotteluiden kannat pysyivät vaiteliaisuuden piirissä.

Kansalaiskeskustelussa on ollut mahdoton verrata Suomen kantoja muuttuneessa neuvottelutilanteessa. On avoimuuden ja demokratian kannalta ongelmallista, jos hallituksen päätöksentekoa ei voi arvioida oikea-aikaisesti tosiasioiden pohjalta. Myös parlamentarismi kärsii, kun hallitus voi esittää itselleen edullisen kuvan päätöksenteosta, mutta oppositio ei voi kertoa omaa, dokumentoitua näkemystään. Vaiteliaisuuspyynnöstä voi tulla politikoinnin ja medianhallinnan väline, toisin kuin laissa ja eduskunnan käytännöissä on tarkoitettu.

Selvityspyyntö

Pyydän kohteliaimmin oikeuskanslerinvirastoa selvittämään toimivaltansa puitteissa, onko valtioneuvosto edellä mainituissa tapauksissa toiminut lainmukaisesti ja asianmukaisesti. Virasto voi harkintansa mukaan esittää valtioneuvostolle myös ohjeita siitä, miten jatkossa vältytään aiheettomilta vaiteliaisuuspyynnöiltä.

Kunnioittaen,

Timo Harakka

Kansanedustaja

00002 Eduskunta