Helsingin Sanomat, 7.9.2022
Ilmastoystävällisestä lentoliikenteestä voi tulla nopeastikin keskeinen osa liikennejärjestelmäämme.
Kaikkialla Suomessa kannattaa pitää yllä lentokenttäpalveluita sähkölentämisen tarpeisiin. Jos sähköinen lentäminen alkaa yleistyä tällä vuosikymmenellä, ilmastoystävällisestä lentoliikenteestä tulee keskeinen osa liikennejärjestelmäämme. Sekä kalusto että kentät voivat olla paljon nykyistä kustannustehokkaampia.
Ruotsalainen Heart Aerospace lupaa tuoda liikenteeseen 19-paikkaisen koneen jo lähivuosina. SAMOIN pystysuoraan nousevat ja laskevat evtol-lentotaksit, jotka voivat kuljettaa muutamia matkustajia kerrallaan, luovat aivan uuden kuluttajamarkkinan, kun ne tarjoavat kysyntäpohjaiset yhteydet kymmeniin kohteisiin.
Pääkenttien varustelua on parannettava. Varsinkin teholatauspisteitä on lisättävä nopeasti. Lentopaikkoja tarvitaan enemmän, ja niissä on oltava etälennonjohdon palvelut ja digitaaliset lentomenetelmät.
Sitten, kun pienet sähkölentokoneet yltävät 500 kilometrin matkoihin, niillä voi lentää Helsinkiin Vaasa–Kuopio–Joensuu-linjalta ja sen eteläpuolelta. Nopeat raideyhteydet saisivat kirittäjän ja täydentäjän. Kustannustehokas kalusto mahdollistaa myös uudet poikittaisyhteydet maakuntien välille. Lennot Seinäjoelta Mikkeliin ja Lahdesta Savonlinnaan korvaisivat hitaita maantiematkoja.
Lento-, raide- ja tieliikenne eivät sulje toisiaan pois vaan liittyvät toisiinsa. Matkaketjuja täytyy kehittää suunnitelmallisesti, jotta liikenteen solmukohtiin pääsee kaikkialta kätevästi.
Lapin matkailu ja teollisuus hyötyisivät Pohjoiskalotin yhteysverkosta. Sähkölento lyhentäisi matka-ajan Enontekiöltä Rovaniemelle alle puoleen nykyisestä. Nopeat yhteydet Tromssaan ja Kiirunaan tehostaisivat pohjoismaista aluetaloutta.
Suurimmat matka-ajan säästöt – ja samalla ilmastohyödyt – saavutettaisiin lennoilla naapurimaihin. Kun kehittyvä akkuteollisuus vaatii tiiviimpiä yhteyksiä Kokkolasta ja Pietarsaaresta Northvoltin tehtaille Skellefteåån, on hulluutta lentää 140 kilometrin etäisyys 1 200 kilometrin matkana Tukholman kautta koukaten. Vaasasta pääsisi helposti Uumajaan ilman siltaakin, ja yhteydet Gävleen ja moneen muuhun Ruotsin kaupunkiin paranisivat. Helsingistä Viroon – esimerkiksi Tallinnaan ja Tarttoon – avautuisi uusia reittejä.
Suomi on ykkössijalla EU-maiden digitaalista kyvykkyyttä mittaavassa vertailussa. Teillä ja raiteilla hyödynnämme jo nyt maailman kärkipään verkko-osaamista. Autonomisten ajoneuvojen kehitys on pitkällä, ja akkutuotannon näkymät ovat lupaavia. Junien digitaalinen kulunvalvonta lisää vuosikymmenen mittaan kuljetuskapasiteettia paikoin jopa kolmanneksen, mikä auttaa houkuttelemaan kilpailua junaliikenteeseen.
Kun Suomessa liikkumisesta tulee kestävämpää, vahvistamme yritystemme kilpailuasemia alalla, joka houkuttelee pääomia eri puolilta maailmaa. Sähköinen liikenne tuo Suomeen tuloja, työtä ja hyvinvointia.
Huomisen hyvät yhteydet vaativat investointeja tänään. Ensimmäinen investointi digitaaliseen lentokenttätoimintaan on jo tehty Pyhtään kentälle. Iso askel sähköiseen ilmailuun on otettavissa vielä tänä syksynä perustamalla matalalentoverkosto.
Pelastushelikoptereita sekä rajavalvonnan ja Puolustusvoimien kalustoa voidaan käyttää nykyistä paljon laajemmin. Tarkoitus on avata sähköisen ilmailun tarvitsemat kymmenet lentopaikat ensi vaiheessa viranomaiskäyttöön – nykyisessä maailmantilanteessa turvallisuuden tehostaminen on tärkeintä. Samalla luodaan kaupalliseen liikenteeseen aikanaan tarvittavia satelliittipaikannuksen ja mittarilähestymisen menetelmiä.
Lentotoiminnan sääntelyn ja lainsäädännön on uudistuttava. Koneiden tyyppihyväksynnät ja kenttien vaatimukset määritellään kansainvälisesti. Suomi vauhdittaa kehitystä, turvallisuudesta tinkimättä.
Sähköinen ilmailu on tehokkuuden, kestävyyden ja saavutettavuuden kannalta suuri tilaisuutemme. Se voi olla myös Suomen dataosaamisen uusi vientivaltti – jos vain osaamme sen hyödyntää.