Uuden eduskunnan ja hallituksen kiireellisin tehtävä on varmistaa tutkimus- ja tuotekehityksen tulevaisuus Suomessa. Erityisen tärkeää se on Uudellemaalle, jossa käytetään lähes puolet Suomen t&k –panoksista, sanoi Timo Harakka Espoossa perjantaina.

Suomi tukee yritysten tuotekehittelyä kitsaasti

Tulevan Nokia-verkkoyhtiön tutkimus ja tuotekehitys keskittyvät Ranskaan, mikäli talousministeri Emmanuel Macronia on uskominen. Uutisen täytyy herättää suomalaiset päättäjät.

Kun valmistus on paljolti siirtynyt Suomesta ulkomaille, tavoitteena on ollut pitää huippuosaajien työt vielä kotimaassa. Jos osaamistalous menetetään, Suomi halvaantuu. Tuotannon uusiutuminen ja viennin nousu jäävät haaveeksi.

Kauppalehdessä (14.4.) esitetty vertailu OECD-maiden T&K –panostuksista paljastaa vaaran. Suomessa julkisen vallan osuus yritysten tutkimuskustannuksista oli 2,6 prosenttia, kolmanneksi pienin. Kärkimaissa valtio kattaa monin verroin suuremman osuuden tutkimusmenoista; Itävallassa, Yhdysvalloissa ja naapurissamme Virossa lähes 12 prosenttia.

Uuden verkkoyhtiön toinen kotivaltio, Ranska, kustantaa lähes kahdeksan prosenttia yritysten t&k-menoista. Se tarjoaa verkkoyhtiölle otollisemman ympäristön kuin Suomi, joka kaikesta innovaatiopuheesta huolimatta ajaa osaamista alas. Kansallinen ylpeytemme, maailmanlaajuisessa vertailussa erittäin edullinen ja hyvin koulutettu insinöörikunta, on lamautettu.

Surkein esimerkki on pk-yrityksille luotu verokannustin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Huippuosaamiseen ja omaan vientiin nojaavat keskisuuret yritykset ovat äärimmäisen tärkeitä taloudelle. Juuri, kun ne olivat rohjenneet rekrytoida t&k-väkeä, hallitus veti verotuen pois. Ja sitten ihmetellään, miksei Suomessa uskalleta investoida!

Teknologisen tutkimuksen rahat Himas-raportteihin

Samaan aikaan valtio heikentää omaakin tutkimusta ja innovaatiota. Teknologian tutkimuskeskus VTT on karsinut väkeä lähes kymmenesosan, ja sen määrärahoista on määrä siirtää vielä kymmenen miljoonaa pääministerin kansliaan poliittista tilaustutkimusta varten. Pekka Himanen voi siis entistä paremmilla palkkioilla valaa optimismia kansakuntaan, joka tuhoaa tulevaisuuttaan määrätietoisesti.

Ja kun vielä kokoomuksen ja vihreiden ”fantastinen” yliopistouudistus on heikentänyt yliopistojen tutkimuksen autonomiaa ja romahduttanut humanististen alojen rahoituksen, uuden nousun edellytykset jäävät vähiin.

Uuden eduskunnan ja hallituksen kiireellisin tehtävä on pelastaa osaamistalous. Kannattamattoman liiketoiminnan tuista pitää siirtää panoksia uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Erityisen tärkeää osaamistalous on Uudellemaalle, jossa käytetään lähes puolet koko Suomen tutkimus- ja kehitysmenoista.

Yritysten tutkimus ja tuotekehitys tähtää aina innovaation tuotteistukseen, uuteen kassavirtaan. Sitä ei voi tehdä ilman laajaa perustutkimusta, jolta ei pidä edellyttää välitöntä hyötyä. Silti yritykset ovat juuri nyt avainasemassa, koska innovaatioiden virta ei ole muuttunut uudeksi tuotannoksi. Yksityiset investoinnit ovat hyytyneet – julkisen vallan on tultava tueksi.

Verkkoyhtiön osaamiskeskus on voitava pitää Suomessa, samoin digitalisaation, cleantechin, terveysteknologian ja biotalouden kasvuyritykset. Meidän on pelastettava huomisen huippuyritykset, jotta voimme pelastaa työllisyyden ja koko yhteiskunnan rahoituspohjan. •