Muurarin puolesta

Puheenvuoro välikysymyskeskustelussa 1.10.2019 

Arvoisa puhemies,

Muistan hyvin sen, kun 30 vuoden työuran jälkeen tulin mukaan politiikkaan, syksyllä 2013. Ihan ensimmäisessä vaalitilaisuudessa Espoon Isossa Omenassa tapasin ihan ensimmäisenä hyvin riutuneen pariskunnan. Mies ja nainen näyttivät siltä, etteivät ole nukkuneet moneen yöhön. He kertoivat, että mies on muurari, yksinyrittäjä, ja niin hyvä ammatissaan, että työtä riittää kellon ympäri. He anoivat, tai melkein rukoilivat, että voisiko jostakin palkata miehelle työkaverin. Annoin neuvoja, mutta tiesin kyllä sisimmässäni, että ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen vaatii paljon uskallusta ja jopa erityistä osaamista.

Heidän tilanteensa on vaivannut minua kaikki nämä vuodet. Joillakin ihmisillä on liikaa töitä, toisilla ei lainkaan, vaikka haluja olisi. Meillä on 60 000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeellä, jotka haluaisivat töihin, mutta eivät pääse. Samaan aikaan meillä on auki 60 000 työpaikkaa, joihin ei löydy ammattitaitoisia tekijöitä, mikä estää yritysten kasvua ja investointeja. On lisättävä siis molempia – sekä osallisuutta että osaamista. 

Antti Rinteen hallituksen ohjelman otsikko onkin Osallistava jaosaava Suomi. Näihin kahteen haasteeseen on vastattava yhtä aikaa, jos halutaan saavuttaa nykyistä korkeampi työllisyys, ja sitä kautta varmistaa tulevaisuuden kestävä kasvu, hyvät julkiset palvelut, kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kaikkialla Suomessa – 2030-luvun hyvinvointiyhteiskunta. Pohjoismaisen mallin ytimessä on korkea työllisyysaste, se että naiset ja miehet ovat käyneet työssä ja yhteiskunta on vastaavasti kantanut vastuuta koulutuksesta ja hoivasta. Tuloksena on maksuton laadukas koulutus, maailman tasolla huipputasoinen terveydenhoito kaikille, julkinen liikenne, kirjastot. Pohjoismaiden menestystarina on työn tarina. Uskon että työllisyyden lisääminen meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja lupaan kuunnella avoimin mielin ajatuksia ja aloitteita työllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämiseksi, tulivatpa ne mistä tahansa ja keneltä tahansa. 

Arvoisa puhemies,

Tämä välikysymys on päätetty jo kauan ennen kuin hallitus julkaisi ensi vuoden budjetin yhteydessä laajan työllistämispaketin, 25 työllistämistoimea. Valtiovarainministeri Lintilä esitti jo pääpiirteissään monia keinoja. Lisään omalta osaltani tuohon pitkään listaan vain kaksi asiaa: vastaukset kysymyksiin milloin ja miksi. 

Milloin tapahtuu? Vastaus on: viipymättä, heti, nyt, tällä hetkelläja jatkossa. Toisin kuin välikysymys väittää, tämä muutaman kuukauden ikäinen hallitus on jo ryhtynyt ripeästi toimeen. Samana päivänä, kun välikysymys luettiin, sattumalta samana päivänä julkaisimme jo tiedon, että hallitus lähettää laajan kuntakokeilun lausunnoille. Vastaava kaupunkien ja valtion yhteistyö on jo nyt lyhentänyt esimerkiksi Vantaalla työttömyysjaksoja kuukausikaupalla. Olemme siis aloittaneet lähihistorian suurimman uudistuksen työllistämispalveluihin – ja se on mennyt välikysymyksen tekijöiltä kokonaan ohi. Samoin kuin vuoden päästä voimaan tulevan palkkatukiuudistuksen mittakaava, tarkemmin sanoen kolmen eri palkkatuen yhtäaikainen uudistus. 

Yritysten palkkatuen ja järjestöjen palkkatuen lisäksi valmistelemme kokonaan uuden palkkatuen. Haluamme auttaa yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Olen erityisen iloinen, että voin vihdoinkin vastata tuolle muuraripariskunnalle – ja 200 000 muulle yksinyrittäjälle, että yrittäjiä arvostetaan, yrittäjiä autetaan ja kannustetaan. 

Vastaus kysymykseen milloin on myös se, että koko hallituskauden ajan. Tämä on työllisyyshallitus, jonka toimet vaikuttavat koko vuosikymmenen aikana, ja parantavat rakenteellisesti Suomen työllisyyttä.

Arvoisa puhemies,

Vielä vastaus kysymykseen: miksi. Miksi olemme valinneet nämä kannustavat keinot, emmekä suostu leikkaamaantyöttömyysturvaa, emme halua pahentaa köyhyyttä leikkaamalla sosiaaliturvaa, emme lisää tuloeroja emmekä heikennäpienituloisten perheiden arjen pärjäämistä? 

Miksi tarjoamme lisää mahdollisuuksia emmekä vähemmän, kuten välikysymyksessä vaaditaan? 

Kaikissa muissa Pohjoismaissa työllisyys on korkeammalla kuin Suomessa. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, jokaisessa. Tanskassa työllisyys on pääosin kuntien hoidossa, Ruotsissa palkkatukeen panostetaan viisi kertaa enemmän kuin meillä suhteessa bkt:hen.

Jos halutaan pohjoismainen työllisyysaste, kannattaa kokeilla pohjoismaisia keinoja. Juuri tätä työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö esittävät. Haluamme kehittää Suomea pohjoismaisena yhteiskuntana, jossa osaaminen on maailman huippua ja jokaisella on osallistumisen oikeus sekä tahto tasa-arvoiseen elämään.