Vihreät esittelivät tänään lakialoiteen muoviverosta (lakialoite 5 /2018). Mutta kun puhutaan muovipakkausten verottamisesta, puhutaan samalla jostain suuremmasta.
Kerrataan faktat. Keskiviikkona vietettiin ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat, kuten me suomalaiset. Emme ole kuitenkaan ongelman kanssa yksin, vaan se koskee tavalla tai toisella koko maailmanyhteisöä.
On siis selvää, että talouskasvu on kytkettävä irti luonnonvarojen kestämättömästä hyödyntämisestä. On myös selvää, että ilmastonmuutosta on hillittävä. Nykyiset toimet eivät siihen riitä.
SDP ehdotti muovipakkausten verottamista jo 2009.
Muovin käyttö kuormittaa ympäristöä monin tavoin. Siksi sen käyttöä on vähennettävä ja tehostettava. Tässä verotus on yksi työkalu. SDP ehdotti muovipakkausten verottamista jo vuonna 2009. Tuolloin vaihtoehtobudjettiimme sisältyi niin kutsuttu pakkausvero.
Hallitus päätti kehysriihessä, että se käynnistää syksyllä selvityksen muoviverosta. Selvityksen on määrä valmistua vaalien alla, joten muovivero – tai muut mahdolliset työkalut – voidaan ottaa käyttöön seuraavassa hallitusohjelmassa.
Samalla on syytä todeta, että hallitus toimii jälleen kerran jälkijunassa. Jos hallitusta olisi kiinnostanut edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä jo hallitusneuvotteluissa, olisimme kenties kuulleet ylikulutuspäivänä uuden muoviveron yksityiskohdista. Nyt kehysriihessä päätettiin vain uudesta selvityksestä ja todelliset ratkaisut jäävät seuraavien hallitusten varaan – kuten kaikki tärkeät uudistukset, joita tarvitaan kasvun saattamiseksi kestävälle pohjalle.
Valtionvarainvaliokunnan ja verojaoston jäsenenä olen havainnut, että liian usein tarkastelemme maailmaa vain talouden kautta. Eduskunnassa kuulemme eniten talouden ja juridiikan asiantuntijoita. Heitä pitääkin kuunnella, mutta samalla muut kysymykset jäävät liian vähälle huomiolle.
Kaikkien verouudistusten on läpäistävä kestävän kehityksen testi.
Ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen varmistaminen ovat niin tärkeitä asioita Suomelle ja koko ihmiskunnalle, että niiden tarkastelu tulisi olla johdonmukainen kaikkea lainsäädännön uudistamista läpilyövä periaate.
Tähän SDP myös pyrkii. Osana keväällä julkaistavaa vero-ohjelmaamme otamme käyttöön systemaattisen periaatteen, jossa kaikkia verouudistuksia tarkastellaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta.
Samalla on arvioitava, miten ongelmiin voidaan puuttua tehokkaammin. Verotuksen vaikutukset ovat usein rajalliset ja sen rinnalla tarvitaan niin tukia, kieltoja kuin rajoituksia. Samalla on selvää, että verotus on joissain tilanteissa se tehokkain keino vaikuttaa yrityksiin ja kuluttajiin. Rahalla on merkitystä.
Lähestymistavasta saimme esimerkin tällä viikolla, kun eduskunnassa käsiteltiin EU:n laajaa arvonlisäverojärjestelmän uudistusta. Toimme esiin, miten arvonlisäverotuksesta voidaan muovata ekologisten uudistusten työkalu. Tällainen kestävän kehityksen arvonlisävero on osa kiertotalouteen kannustavaa SDP:n vero- ja tukilinjaa.
Arvonlisävero on osa kiertotalouteen kannustavaa SDP-linjaa
Arvonlisäveroasiassa asetuimme tukemaan komission ehdotusta, johon hallitus suhtautui penseästi. Sen kanta perustuu valtiovarainministeriön sinänsä perusteltuun näkemykseen siitä, että arvonlisäverokantojen laajempi käyttö uhkaa aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia. Tämä on kuitenkin verrattoman kapea näkökulma merkittävään yhteiskunnalliseen kysymykseen.
Arvonlisäverotuksen uudistus tulisi nähdä uhkan sijaan mahdollisuutena uudistaa maailmaa. Arvonlisäverolla voidaan ohjata nopeasti ja joustavasti laajaa kuluttaja- ja yritysjoukkoa, kun esimerkiksi suorien tukien käyttäminen edellyttää hallinnollisesti raskaita hakuprosesseja, joihin usein vain suuret yritykset pystyvät osallistumaan.
Arvonlisäverodirektiivin uudistus tekee näkyväksi myös toisen asian. Kaikilla mailla on mahdollisuus edistää kestävää kehitystä, mutta tavoitteeseen ei päästä yksin. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen tulisi olla läpileikkaavia periaatteita myös Suomen ulko- ja EU-politiikassa. Sen tulisi olla Suomen ensi vuoden EU:n puheenjohtajakauden kärkiteemoja.
Kiertotaloudesta EU-puheenjohtajakauden kärkiteema.
Ilmastonmuutoksen vastainen työ näyttäytyy usein rajoituksina, kieltoina ja ankeutuksena. Mutta uudistamalla taloutta voidaan saada jotain parempaa tilalle. Tukemalla kiertotaloutta tai julkista liikennettä voitaisiin samalla uudistaa Suomen yrityskenttää ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Sitran arvioiden mukaan kiertotalouteen voisi syntyä 15 vuodenj sisällä peräti 70 000 työpaikkaa, uutta kestävää vientiteollisuutta ja ratkaisuja planeetan pelastamiseen. Tässä on haastetta, jälleen kerran, seuraavalle hallitukselle.