Suomen on panostettava uusiutuvaan energiaan parantaakseen tuotannon tehokkuutta ja kilpailukykyä, sekä päästäkseen mukaan hurjasti kasvaville maailmanmarkkinoille, vaatii kansanedustaja Timo Harakka.

– Hallituksen panostus bioenergiaan on kiitettävä, mutta sillä ei ole vientipotentiaalia. Aurinko- ja tuulivoiman kehityksen hallitus on jättänyt retuperälle, Harakka totesi keskiviikkona Turussa SDP:n energiapoliittisessa keskustelunavauksessa.

Aurinko- ja tuulivoiman tavoitteet korkealle, kustannus kuriin

– Tuulivoimatuesta tuli järjettömän antelias, kun taas aurinkovoimaa ei tueta käytännössä lainkaan. Kymmenen vuoden yhteistavoitteeksi on asetettava 10 000 MW, joka kannattaisi huutokaupata mahdollisimman vähäisen tuen tarpeen varmistamiseksi, SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava linjaa.

Tavoitteeksi pitää asettaa myös, että kaikki suomalaiset kodit ja konttorit lämpiävät aurinko- ja maalämmöllä.

Harakka haluaa edistää hajautettua pientuotantoa Ruotsin mallin mukaan niin, että kotitalouksien kannattaisi myydä aurinkovoimaa verkkoon. Myös kerrostaloasukkaiden ja vähävaraisten energiaremontteja on tuettava. Välttämättömät laki- ja lupamuutokset ovat jääneet hallituksen pöydälle.

Tavoitteeksi pitää asettaa myös, että kaikki suomalaiset kodit ja konttorit lämpiävät aurinko- ja maalämmöllä. Tavoite on realistinen, sillä joka toinen uudisrakennus valitsee maalämmön.

– Sähköinen liikenne on Fortumille lupaavaa liiketoimintaa – Norjassa. Nykyhallituksen ansiosta Suomi on ainoita Euroopan maita, joka ei tue mitenkään sähköautoilua, vaikka EU vaatii leikkaamaan liikenteen päästöjä 40 prosentilla. Ministeri Berner, älkää tehkö Suomesta takapajulaa, Harakka herättelee.

Fossiilisten tukia suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen

VATT tyrmää tuoreessa raportissaan teollisuuden energiaveronpalautukset, jotka ovat nousseet tällä vuosikymmenellä seitsemästä miljoonasta 200 miljoonaan euroon vuodessa. Harakka ehdottaa, että sama summa siirretään yritysten tutkimuksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin tueksi.

– Tukien tarkoitus on rahoittaa riskejä, joita uuden teknologian kehittelyyn aina liittyy. Syöttötariffit ja vahingolliset verotuet ovat ohjanneet sadat miljoonat väärään suuntaan, riskittömyyteen.

Uusiutuva Suomi työllistää kiertotalouteen

Maailman väestö keskittyy suurkaupunkeihin, jotka vaativat puhtaita ja tehokkaita ratkaisuja energian, vesi- ja jätehuollon ja liikenteen järjestämiseen. Markkina ylittää ensi vuosikymmenellä 1500 miljardia euroa.

Julkisen vallan tulisi investoida kiertotalouslaitoksiin, jotka ovat suomalaisten yritysten näyttöjä maailmalle.

– Ulkomaankauppaministerin ainoaksi tehtäväksi riittää auttaa uusiutuvaa suomalaista teollisuutta saamaan osansa kakusta. Vain prosentin siivu kasvattaa Suomen vuosittaista vientiä neljänneksellä, Harakka sanoi.

Julkisen vallan tulisi investoida kiertotalouslaitoksiin, jotka ovat suomalaisten yritysten näyttöjä maailmalle. Lounais-Suomeen olisi rakennettavissa merkittävä kokonaisuus, jossa usean kotimaisen osaajan voimin hyödynnetään jäte uusiokäyttöön ja energiaksi. Kiertotalous voi luoda tuhansia työpaikkoja, joilla huojennettaisiin kasvavaa pitkäaikaistyöttömyyttä.

– Kiertotaloudella on hieno eettinen periaate: ongelmat muuttuvat ratkaisuiksi. Se on mullistava mahdollisuus Suomelle.