Tiedote julkaistu 4. huhtikuuta 2016.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) on Ylen mukaan ”yllättynyt” siitä, että Nordea on mukana veroparatiisijärjestelyissä, jotka maanantai-illan MOT-ohjelma paljastaa.Uutisen mukaan Kalli ”sanoo uskoneensa, etteivät esimerkilliset suomalaisyritykset olisi tällaisessa mukana”.
EU-parlamentin selvityksen mukaan Euroopan unioni menettää jopa tuhat miljardia euroa vuodessa aggressiivisen verosuunnittelun takia. Kaikki kansainväliset pankit ja tuhannet juristit ahkeroivat yötä päivää siirtääkseen verottajan ulottumattomiin varoja, joilla yhteiskuntien kuuluisi rahoittaa kouluja, terveydenhoitoa ja muita julkisia palveluita. Tämän ei pitäisi yllättää ketään.
Euroopan unioni on ryhtynyt tarmokkaisiin toimiin veronkierron estämiseksi ja tuottanut nopeaan tahtiin direktiivejä, joita olemme verojaostossa yhdessä Kallin kanssa käsitelleet ja käsittelemme.
Ainoa yllätys on Kallin yllättyminen.
Eduskunnan tiedossa on, että myös suomalaiset yritykset välttelevät suomalaista verotusta konsernivähennysten, siirtohinnoittelun ja muiden rahoitusoperaatioiden keinoin. Veronmenetys on kymmeniä, ellei satoja miljoonia euroja. Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta odotetaan uusia tuomioita verottajan kanteista millä hetkellä hyvänsä.
Kyse ei siis ole sinisilmäisyydestä, vaan silmien sulkemisesta.
Sipilä vastusti, ei vastustanut, tuskin vastustaa veroparatiiseja
Oppositiojohtaja Juha Sipilä kampanjoi julkisuudessa veroparatiisien sulkemiseksi ja piti niitä hyvinvointivaltion suurimpana uhkana. Pääministerinä Sipilä näyttää muuttaneen mielensä. Veroparatiisit eivät olekaan uhka, vaan meriitti hänen hallituksensa ministereille. Anne Berner oli luxemburgilaisen veroparatiisiyhtiön hallituksen jäsen vielä vaalikeväänä, Lenita Toivakka perusti omienkin sanojensa mukaan ”verosuunnittelun takia” kiinteistösijoitusyhtiön matalan verotuksen Belgiaan.
Veroparatiiseja vastustanut Sipilä esitti molemmille ministereille täyden tukensa, sekä ”ymmärrystä kansainvälisille liiketoimintajärjestelyille”.
Keskustajohtoinen hallitus esitti miljoona-armahdusta heille, jotka olivat kiertäneet veroja ulkomailla. Hallitus joutui vetämään esityksen pois. Hallitus esitti suomalaisten omistusten piilottamista hallintarekistereihin, verottajan tietämättömiin. Senkin hallitus joutui vetämään pois – vain tuodakseen viime viikolla uuden esityksen, jolla suomalaiset omistukset voisi kätkeä ulkomaisiin hallintarekistereihin. Laittoman toiminnan laillistamista perustellaan sillä, että lain rikkominen on helppoa – sen sijaan, että lain rikkomisesta määrättäisiin rangaistus.
Keskusta torjuu, ei torju, ehkä torjuu harmaata taloutta
Kalli on nyt esittämässä lisäresursseja harmaan talouden vastaiseen työhön. Tätä SDP ja muu oppositio ovat vaatineet lähes vuoden ajan, ja onnistuivatkin palauttamaan osan leikkauksista, jotka Sipilän hallitus kohdensi edellisen hallituksen aloittamaan harmaan talouden ja veronkierron vastaiseen ohjelmaan.
Surkuhupaisaa kyllä, oppositiossa ollessaan Juha Sipilä piti Jutta Urpilaisen (sd.) ja Lauri Ihalaisen (sd.) ennennäkemättömiä panostuksia riittämättöminä. Keskusta uskotteli rahoittavansa koko vuoden 2014 varjobudjettinsa harmaan talouden torjunnan tuloilla, yli puolella miljardilla eurolla. Kunnes se hallitusvastuussa siis leikkasi määrärahat, joilla tämä tuotto olisi saatu ja ”hyvinvointivaltiota uhkaavat veroparatiisit” kuriin.
SDP:n toimet veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi ovat olleet määrätietoisia ja johdonmukaisia.
Jutta Urpilaisen valtiovarainministerikaudella Suomi oli Euroopan edelläkävijä haitallisen verosuunnittelun vastaisessa työssä. Rakennusalalle määrättiin sekä henkilönumerojärjestelmä että käänteinen arvonlisävero. Poliisi ja verohallinto saivat merkittävästi lisää resursseja ja tutkijavoimia – selvittämään juuri näitä veroparatiisijärjestelyitä, jotka Timo Kallille ovat tulleet näin suurena yllätyksenä.
Timo Harakka
kansanedustaja