Eurokriisi

Timo Harakka julkaisi armottoman analyysinsä eurokriisin hoidosta keväällä 2014. Suuri kiristys (Schildts&Söderströms) käy yksityiskohtaisesti läpi ideologisen ohjelman, jonka euroalueen mahtivaltiot asettivat markkinapaniikin uhreiksi joutuneille reunavaltioille.

Ennennäkemättömät leikkaukset ja veronkorotukset johtivat Kreikan, Espanjan, Portugalin ja Irlannin sosiaaliseen katastrofiin. Kiristys ei saanut aikaan edes taloudellista tavoitettaan. Kaikkien kriisimaiden velka/bkt -suhde on 30-40 prosenttiyksikköä heikompi 2014 kuin 2010.

Eikä siinä edes kaikki. Kasvu tyrehtyi ja kysyntä kuoli koko euroalueella. Tammikuussa 2011 vastaava EU-komissaari Olli Rehn lupaili kasvun alkavan – tosisiassa samana vuonna alkoi historian pisin taantuma koko euroalueella. Kuusi peräkkäistä vuosineljännestä jäi miinukselle, kuten koko vuosi 2013. Taantuma jatkuu jo kuudetta vuotta – ja se on kurittanut kaikkein pahimmin Suomen vientiä.

”Kriisinhoidon” vuosina Eurooppaan on tehty 10 miljoonaa uutta työtöntä, ja 120 miljoonaa EU:n kansalaista – joka neljäs – on köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa. Kreikassa ja Espanjassa työttömyysprosentti on sitkeästi 25, ja nuorisotyöttömyys 60 prosenttia.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), joka osallistui Euroopan keskuspankin (EKP) ja EU-komission ohella kuriohjelman toimeenpanoon, on myöhemmin katunut, ettei Kreikkaa saatettu heti alkuun velkajärjestelyyn ja myöntänyt, että leikkaukset ovat aiheuttaneet paljon pahempaa jälkeä kuin byrokraatit olettivat. Lopulta vasta EKP:n lupaus ostaa tarvittaessa kaikkien euromaiden velkaa pelasti euron syksyllä 2012, ja kaikkien kriisimaiden korot ovat olleet pysyvässä laskussa jo puolitoista vuotta.

Olli Rehn ja EU-komissio ovat torjuneet kumppaniensa arvostelun tiukasti, eivätkä tänäkään päivänä – kun miljoonilta ihmisiltä on tuhottu työpaikat, toimeentulo ja terveys – myönnä, että mitään olisi voinut, tai edes pitänyt, tehdä toisin.

Lehtiarvioita:

”Timo Harakan Suuri kiristys – Tie ulos eurokriisistä arvostelee eurokriisin hoitoa kovin sanoin, ja ihan syystä. (…) Komissaari Rehniin henkilöitynyt kuripolitiikka saa Harakalta täyslaidallisen. Linja on ollut yksisilmäinen, ylimielinen ja lyhytnäköinen. Se on johtanut inhimilliseen kurjuuteen ja epäonnistunut tärkeimmässä eli talouskasvun käynnistämisessä.”  Helsingin Sanomat, 27.3.

”Kirja on miellyttävän provosoivaa luettavaa. (…) Kirjan suurin ansio on, että se tekee suhdannepolitiikalle kunnianpalautuksen. Harakka rohkenee epäillä tiukkojen velkaantumisrajoitusten toimivuutta.” Arvopaperi, 27.3.  

”Harakka kertaa velkakriisihistoriaa ja huomauttaa, kuinka heppoisin, jopa väärin tiedoin Suomen eduskunta hyväksyi tukipaketteja.” Talouselämä, 29.3.

”Harakka (sd., sit.) on toukokuun vaaleissa ehdolla EU-parlamenttiin, joten kirjaa on väkisinkin luettava myös vaalikirjana. Populistisiin yleistyksiin Harakka ei kuitenkaan sorru. Talousanalyysi on perusteellisempaa kuin mihin vaaliteoksissa on totuttu. Myös kerronnan selkeyttä ja sujuvuutta on ihailtava, vaikkei sisältökysymyksissä olisikaan Harakan linjoilla.” Kouvolan Sanomat, 8.4.