Muuttotappio-Suomen resepti

Puheenvuoroni eduskunnassa kansalaisuuslain muuttamisesta (HE 27/2024 vp.), 2.5. klo 19.52: Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri ja hyvät kollegat! Täällä on nyt meistä moni käynyt kertomassa hyvin laajan kirjon mielipiteitä tästä hallituksen esityksestä, mutta miksei kysytä heiltä, joita tämä varsinaisesti koskee, Suomeen muuttaneilta ulkomaisilta työntekijöiltä. Olen eduskunnan Intia-ryhmän puheenjohtaja. Intialaiset ovat Suomen merkittävin työperäisen maahanmuuton maahanmuuttajaryhmä. He ovat veronmaksajia. Vastaanotto täällä intialaisten keskuudessa on ollut järkyttynyt ja suuttunut. Tämä laki on signaali, …

1.5.2020: ”Olemme entistäkin arvokkaampia toisillemme”

Hyvät ystävät, toverit, Olisipa hienoa tavata jälleen joukolla työväen ja opiskelijoiden juhlapäivänä. Näihin keväisiin kokoontumisiimme liittyy hienoja muistoja ympäri Suomen. Joku vuosi sitten Keravalla paahtoi aurinko, viime vappuna Uudessakaupungissa myllersi myrskytuuli. Tänä keväänä olemme saaneet oppia uusia yhdessä olemisen muotoja. Välimatka yleensä auttaa näkemään asioita uudella tavalla, nyt konkreettinen välimatka on ehkä tuonut meitä lähemmäksi. Kun ei enää olekaan itsestään selvää että voimme tavata toisiamme milloin haluamme ja missä haluamme, …

Liikenteen ja viestinnän suunnat 2020-luvulla

Puhe Liikenne- ja viestintäfoorumissa 3.3. 2020 Alkuun sitaatti. ”Maailma sellaisena kuin olemme sen luoneet, on ajattelumme tuote. Emmekä voi muuttaa maailmaa muuttamatta ajatteluamme.” Tämän Albert Einsteinin ajatuksen voi ilmaista vielä astetta rohkaisevammin: kun muutamme ajatteluamme, silloin muutamme aina maailmaa.  Vihdoinkin ihmisten ja tavaroiden kuljetus on kokemassa samanlaisen muutoksen kuin tietoliikenne. Tämän muutoksen ajureina ovat big data ja tekoäly, jotka taas mahdollistuvat entistä tehokkaampien verkkojen ansiosta. Ilmastotavoitteiden edellyttämät päästövähennykset asettavat puolestaan uuden rajoitteen.  …

Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointeja

Puheenvuoro SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella 24.8.2018 Näillä näkymin vuoden 2019 budjetti on yllätyksetön, se on vaisu ja varovainen, se on väsynyt. Se on sapattivuoden budjetti – ja siihen Suomella ei totisesti ole varaa. Kuten puheenjohtaja eilen totesi, hallitus osoittaa suurta haluttomuutta ratkaisevalla hetkellä, juuri silloin kun Suomen kasvu pitäisi saattaa kestävälle pohjalle ja kaikkien ulottuville. Hallitus ei esitä yhtään uudistusta tässä kriittisessä tilanteessa, jossa kasvun jo nyt ennustetaan lähivuosina hidastuvan. …

Vappupuheista vapputekoihin!

Puhe 1.5.2018  Kirkkonummella ja Porvoossa Hyvät ystävät, bästa vänner! Viime vuonna vappuna paistoi kirkas aurinko – oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla. Tänä vuonna muistetaan traagista kansalaissotaa, ja itse taivas osoittaa murheensa kaikkien rintamalla ja vankileireillä kuolleiden puolesta. Mutta tänään en tahdo puhua menneisyydestä, vaan tulevaisuudesta. Vaikka opposition vappuperinteisiin kuuluu nykyisen hallituksen haukkuminen, tahdon mieluummin kääntää katseen 2020-luvulle, seuraavan hallituksen tehtäviin ja välttämättömiin uudistuksiin. Jotta kasvu on kestävää ja kantavaa, jotta kasvu …

Kuollut kissa -puhe

Eduskuntapuhe 17.4.18 Julkisen talouden suunnitelmasta Kehysriihi vain kehyshiiri? Tämä on hyvä kysymys, kun hallitus sai lisättyä tärkeisiin tavoitteisiinsa peräti kaksi promillea budjetin kokonaissummasta. Kahdesta promillesta nahisteltiin, ja kahdella promillella nyt ratkotaan itse aiheutettuja ongelmia. Tästä Petteri Orpo odottaa nyt onnitteluja ja Juha Sipilä on vetäytynyt odottamaan palkintoa ensi keväänä. Kuitenkin perusturvan leikkaukset jatkuvat, innovaatioiden ja koulutuksen leikkaukset häätävät osaajia ulkomaille. Maailmantalouden kasvu on viimein nostanut Suomenkin suosta, mutta kotimainen kasvu …

Osaajien maahanmuuttoa on kiireesti edistettävä

Puhe eduskunnassa 5.10.2017 hallituksen esityksestä (HE 127/2017 vp) kasvuyrittäjän ja erityisasiantuntijan oleskeluluvan helpottamisesta Tämä uudistus on erittäin tervetullut. Osaajien maahanmuuton edistäminen, jopa houkutteleminen on tulevina vuosina Suomelle hyvin tärkeää. Väestörakenne muuttuu nopeasti entistä epäedullisemmaksi, ja ilman maahanmuuttoa työvoimasta katoaa 300 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä. On korkea aika aloittaa suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka, jossa erotetaan humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto. Taloudellinen maahanmuuttohan on aina tarveharkintaista: yhteiskunta asettaa ehdot ja tavoitteet. Sen on myöskin osattava …

Budjetti 2018: Päivänsäde vai menninkäinen?

Arvoisa puhemies ja puheenjohtaja, Perheessämme esitetään usein iltaisin taideteos nimeltä Päivänsäde ja menninkäinen. Ja miksi tämä traaginen rakkaustarina jossa toinen on valon lapsi ja toinen yötä rakastaa, tulee budjetista mieleen. Kerron sen ihan pian. On ilo, että talous kasvaa. Täällä on hyvässä hengessä todettu, että se on edellisen ja nykyisen hallituksen ansiota – näin ollen jokainen ryhmä tässä salissa saa pikkuisen kunniaa. Ja yhteishenki on tärkeää, kun tärkein tehtävämme on …

Jumbo jänkhälle, kaasua kairalle

Kun arvostetut ajattelijat lausuvat typeryyksiä, päiväni on pilalla, loma tai ei. Tietenkin lomapäivä on aina pahemmin pilalla kuin mikään työpäivä. Erikoista on, että tällä kertaa typeryyksiä ei ole lauottu taloudesta, josta minulla on mielipiteitä ja tietoakin, vaan liikenteestä, josta yleensä vaikenen varmuuden vuoksi. (Moni toki soisi minun pitävän pääni kiinni myös taloudesta.) Osmo Soininvaaran käsitys, että sähköautojen pikalatauspisteitä ei tulisi perustaa huoltamoille, on kylläkin välillisesti talouspoliittinen. Kirjoitus muistuttaa jälleen, että …

Äänekosken Pukkimäki: Isäni työmaalla

Vuosisadan vaihteessa alettiin valjastaa Äänekoskea. Perustettiin tehdas. Sen ympärille, niin kuin Valkeakoskella ja Jämsänkoskella, rakentui kylä ja kauppala. Tehtaan nurkille heitettiin parakkeja kuin rakennuspalikoita, lomittain, eikä Pukkimäellä vuosikymmeniä myöhemminkään ollut katuosoitetta, pelkkä numero. Postimiehen piti osata talot ulkoa. Kävin kotikaupungissani viime sunnuntaina. Kuten kuvasta näkyy, muutama talo on jäljellä. Niitä jakaa kaksi perhettä – mutta aikanaan kuusi tai kahdeksan. Tämä oli isäni työmaa. Suojärven evakko Nikolai Harakka saapui Äänekoskelle 1945 …