Miksi viittomakielilakia ei viitottu eduskunnassa?

Eduskunta hyväksyi eilen ensimmäisessä käsittelyssä viittomakielilain sisällön. Lain tarkoitus on vahvistaa kuurojen oikeutta omaan kieleensä. Viranomaisten on edistettävä viittomakielen käyttöä ja palveluiden käyttöä. Suomen kuuroille ja kuurosokeille sekä ihmisoikeuksien edistäjille viittomakielilaki on ollut äärimmäisen tärkeä. Se tunnustaa käytännössä viittomakielen äidinkieleksi, jonka käyttöön viittomakielisillä on oikeus kaikissa tilanteissa. Tiedän, että viittomakieli on tärkeä osa identiteettiä, koska se on myös minun äidinkieleni. Siksi olikin häpeällistä, että eduskuntakäsittelyä ei verkkolähetyksessä viitottu heille, joiden …

Itse aiheutettu

Helsingin Diakonissalaitoksen Viesti-lehti, 9.3.2015 Euroopan taantuma on jo nyt kestänyt pidempään kuin mikään lama nykyhistoriassa. Suomen kansantuote on kärsinyt pahemmin kuin 1990-luvun lamassa. Kun näin sanon, ihmiset eivät usko. Lama ei näy. Halvan tuopin topless-baareja ei ilmesty kaduille; kirpputorit ja leipäjonot oli ennestään. Työttömyyttä ei ole päästetty puoleen miljoonaan. Lama ei näy ulkoisesti. Mutta se näkyy sisäisesti. Toisin kuin 20 vuotta sitten, ihmiset voivat purkaa pahaa oloaan internetissä, joka on …

Velkakello tikittää finanssikeinottelulle

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 28.2. Helsingin Sanomat vertasi (25.2.) harhaanjohtavasti Suomen valtion lainanottoa kotitalouksien lainanottoon. “Jos Suomen valtio olisi ihminen, se ohjattaisiin tukevalla otteella velkaneuvojan juttusille. Valtio nimittäin elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa.” Tämä alkeellinen virhe toistuu velkapopulistien puheissa Iiro Viinasesta Sauli Niinistöön. Ero on kuitenkin siinä, että valtion ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. Kaikki läntisen maailman markkinatalousmaat ovat velkaantuneita ja Suomi on EU-vertailussa vähävelkainen maa. Suomessa velkaa …

Vapaakauppasopimusta on valvottava ja korjattava

Turun Sanomat 23.5.2014 Anne-Mari Virolainen (kok.) vähätteli kritiikkiä (TS 21.5.), joka kohdistuu Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppaneuvotteluihin. Kansalaisjärjestöt ja oikeusoppineet vastustavat sijoittajasuojaa, jonka nojalla monikansallinen suuryritys voisi nostaa Suomea vastaan miljardikanteen kansainvälisessä välitystuomioistuimessa (ICSID). Virolainen toistaa puoluetoverinsa, ministeri Alexander Stubbin rauhoitteluja sanasta sanaan. Stubb taas noudattaa EU-komission tiedotusohjeita, jotka vuotivat viime vuonna julkisuuteen. Sopimuksen etuja työllisyyden ja kasvun osalta on korostettava, ja suuryrityksiä suosiva kannepelote leimattava ”uhkakuvien lietsonnaksi”, kuten Virolainen tekee. …

Talouskuri jakaa kansan

15.5. 2014 ”Usko talouskuriin vähenee”, otsikoi Helsingin Sanomat eilen. Vaikka yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että leikkaukset ja veronkorotukset ovat oikea lääke Euroopan taantumaan, jo reilu neljännes ymmärtää, että talouksien kiristys vain pahentaa tilannetta. Talouskuria ”jyrkästi” vastustavien määrä on kaksinkertaistunut viime kesään verrattuna. Tuolloinhan Suomen viestimissä ei vielä käytännössä lainkaan kyseenalaistettu Troikan (EU-komission, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n) pakkotoimia Euroopan kriisimaissa. Maailmalla arvostelu oli yltynyt jo pitkän …

Uusi alku uusiutuvalla energialla

Metsä Groupin suunnitelma uudesta sellutehtaasta on tietenkin ilouutinen kotikunnalleni Äänekoskelle ja Keski-Suomelle. Metsäteollisuuden historian suurin investointi, yli miljardi euroa, rohkaisee samalla koko kansakuntaa: teollinen tuotanto ei lopu Suomesta, eikä katoa ulkomaille. Metsä Groupin investointi osoittaa samalla, millainen on Suomen teollinen tulevaisuus. Pelkästään bioenergiaa käyttävä tehdas tuottaa biotuotteita. Yksi ainoa tehdas lisää uusiutuvan energian käyttöä kaksi prosenttiyksikköä. Uusiutuvan energian tavoitteet putosivat kokonaan pois EU-komission uudessa ilmastosopimuksessa vuodelle 2030. Onneksi Euroopan parlamentti …

Vaaralliset leikkaukset

”Euroopan reaalitalouden elpyminen on hyvällä pohjalla ja alkaa olla kestävää”, lupasi komisaari Olli Rehn Financial Timesissä tammikuussa 2011. Tosiasiassa samana vuonna alkoi euroalueen historian pisin taantuma. Uudessa kirjassani Suuri kiristys kuvaan, millaiseen katastrofiin oikeistoliberaalit Euroopan ajoivat. Kun taantumassa leikattiin rajusti kriisimaiden julkista taloutta, tapettiin kysyntä koko euroalueella. Kaikissa maissa, joita on ”avustettu” lainoilla, velan bkt-suhde on heikentynyt rajusti. Tarkoitus ei tietysti ollutkaan ”auttaa” velkavaltioita, vaan velkojia. Jokaisesta eurosta, jonka suomalainen …

Vallankäyttö vastaamaan EU-kansalaisten tahtoa

(HS Mielipide 10.11.13) Pertti Ruokonen kannusti eurovaaliehdokkaita esiin teemoineen (HS Mielipide 7.11.). Vaikka monessa puolueessa ehdokasasettelu on vielä kesken, keskustelua Euroopan suunnasta on syytä jo virittää senkin varmistamiseksi, että mahdollisimman moni kävisi äänestämässä 25. toukokuuta. Rohkenen uskoa, että äänestysaktiivisuus nousee vuoden 2009 murheellisesta 40 prosentista. Eurokriisi puhuttaa keittiönpöydissä ja pubinnurkissa. Eurooppalaiset kysymykset ovat vihdoinkin aidosti politisoituneet. EU:n suunta ei määräydy virkakoneiston autopilotilla, vaan poliittisten ratkaisujen, arvovalintojen ohjaamana. Vaaleissa voi ottaa …