Velkakello tikittää finanssikeinottelulle

By on 28.2.2015

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 28.2.

Helsingin Sanomat vertasi (25.2.) harhaanjohtavasti Suomen valtion lainanottoa kotitalouksien lainanottoon. “Jos Suomen valtio olisi ihminen, se ohjattaisiin tukevalla otteella velkaneuvojan juttusille. Valtio nimittäin elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa.”

Tämä alkeellinen virhe toistuu velkapopulistien puheissa Iiro Viinasesta Sauli Niinistöön. Ero on kuitenkin siinä, että valtion ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. Kaikki läntisen maailman markkinatalousmaat ovat velkaantuneita ja Suomi on EU-vertailussa vähävelkainen maa.

Suomessa velkaa on pelätty aina, eikä kansallinen trauma oitis häviä. Suomi mielletään yhä köyhäksi maaksi, jonka pari peräkkäistä katovuotta suistavat tuhoon. Jukka Pekkarinen ja Juhana Vartiainen osoittivat kirjassaan Suomen talouspolitiikan pitkä linja (1993), ettei Suomessa ole koskaan suosittu suhdannepolitiikkaa, jossa taantumaa tasoitetaan lainalla ja vastaavasti hyvinä vuosina velkaa vähennetään.

Tosin kirjan ilmestymisen jälkeen valtionvarainministerit toimivat viisain opein. Sauli Niinistö ja Eero Heinäluoma supistivat valtion velkaa, jotta Jyrki Kataisella oli velkaantumisvaraa finanssikriisin aiheuttamassa talousromahduksessa 2009.

Ei ole sattumaa, että ”valtio elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa”. Velan syy vain näyttää useilta unohtuneen. Suomi ei velkaannu, koska julkinen sektori olisi liian suuri tai valtion taloudenpito olisi holtitonta.

Suomi velkaantuu, koska Yhdysvaltain keinottelukupla puhkesi ja johti koko maailmantalouden kaaokseen 2008. Seuraavana vuonna Suomen kansantuote supistui peräti yhdeksän prosenttia. Lama jatkuu yhä.

Suomi ei ole yksin. Kaikki EU-maat joutuivat ottamaan rajusti lisävelkaa. Esimerkiksi Saksa kasvatti yhdessä vuodessa velkaansa lähes 20 prosenttia kansantuotteestaan – huikeat 500 miljardia euroa. Summa on melko tarkalleen sama, joka Berliinistä luvattiin finanssikriisin kärventämien pankkien pelastamiseen.

Yksityisiä keinottelutappioita siirrettiin veronmaksajien kustannettavaksi tuhansien miljardien eurojen edestä. Eikä siinä kaikki. Kun liike-elämän johtajat olivat ensin kiittäneet poliitikkoja, jotka olivat pelastaneet maailman finanssikapitalismin, he ryhtyivätkin syyttämään valtioita julkisen velan paisumisesta.

Kaikkialla Euroopassa vaaditaan, että pankkien aiheuttama velkaantuminen on pysäytettävä leikkaamalla eläkkeitä, sosiaalitukia, terveydenhuoltoa ja muita julkisia palveluita.

Finanssikriisi on naamioitu velkakriisiksi. Tavallisia kansalaisia vaaditaan maksamaan rahoitusmaailman vastuuttomuus kahteen kertaan.

Finanssijärjestelmää on toki sieltä täältä korjailtu ja EU:n pankkiunioni on tärkeä uudistus. Työ kapitalismin vakaannuttamiseksi on kuitenkin pahasti kesken. Pääjohtaja Erkki Liikasen työryhmän esitykset, joissa mm. talletuspankit erotetaan sijoituspankeista, makaavat yhä EU-komission pöydällä.

Keskuskauppakamarin velkakello, jota HS:n jutussa esiteltiin, muistuttaa siis, mitä globaali keinottelutalous maksaa tavalliselle palkansaajalle joka sekunti, joka päivä, joka vuosi – ennen kuin se saadaan kuriin.

Posted in: Maailma