Syntyperä on Suomessa paras bisnes

By on 22.9.2016

Analyysi Juha Sipilän puheesta Veropäivässä 2016*

Puhuessaan Kauppakamarin perinteisessä Suuressa veropäivässä 21.9. 2016 pääministeri Juha Sipilä sanoi täysin järkeenkäyvästi: ”Verojärjestelmässä ei saisi olla sellaisia elementtejä, jotka merkittävästi hankaloittavat yritysten toimintaa.”

Se, mikä Sipilän näkemyksen mukaan ”hankaloittaa merkittävästi” yritysten toimintaa, oli yllättävää. Tuskin moni liike-elämässä toimiva olisi nostanut sitä ensisijaiseksi epäkohdaksi.

”Merkittävästi hankaloittava, tuntuva este”

”Yrittäjäpiireissä on koettu”, Sipilä sanoi, ”että perintö- ja lahjaverotuksen viime vuosien kiristykset muodostavat eräissä tapauksissa tuntuvan esteen yritysten sukupolvenvaihdokselle”.

Jos yrittäjäpiireissä on näin ”koettu”, niin kokemus on väärä. Yritysluovutuksen verokohtelu on hyvin keveää – valtiovarainministerinä Antti Rinnekin pidensi veronmaksuaikaa viidestä kymmeneen vuoteen.

Vähintään 10 prosenttia yrityksestä saaneet jälkeläiset ovat nauttineet huojennuksesta, jonka jälkeen todellinen veroaste on keskimäärin 3,5 prosenttia firman käyvästä arvosta. Tätä huojennusta Sipiläkin piti ”hyvänä” ja jopa ”kohtuullisena”. Vaikea 3,5 prosentin veroa on kohtuuttomanakaan pitää – saati maatilojen jatkajien 1,6 prosentin veroastetta.

Harvoin ovat niin harvat saaneet näin paljon.

Yli miljoonan euron lahjoitusten ja perintöjen veroastetta tulee Sipilän mukaan laskea 20:stä 17 prosenttiin, koska ”eräissä tapauksissa” huojennusta ei ole voinut käyttää. Näin käy, kun omistajuutta ei ole suunniteltu tai perillinen ei osallistu yhtiön hallintoon. Pääministeri vetosi jälkeläisten ”yhdenvertaisuuteen”.

Harvoin ovat niin harvat saaneet näin paljon. Ja tällä verukkeella muutkin varakkaat.

Veroalen saavat näet nekin, jotka ovat oikeutettuja huojennukseen – todellinen veroprosentti laskee siis entisestään. Samalla muidenkin arvo-omaisuuden saajien verotus laskee – esimerkiksi kahden miljoonan euron asunnosta lähes 50 000 eurolla.

Lahjavero alenee 12-14 prosenttia kaikissa yli 40 000 euron luovutuksissa. Kesäisessä lakiluonnoksessa kaikkein varakkaimmat olisivat hyötyneet vielä selvästi enemmän. Ankaran kritiikin johdosta muutettu hallituksen esitys jakaa alennusta myös seuraavaan tulokymmenykseen. Sinänsä lopputulos ei muutu: kaksi ylintä tulokymmenystä saa hallitukselta 11,6 miljoonan euron lahjoituksen – eli koko alennuspotista lähes 40 prosenttia. (Ja heistä miehiä on puolet enemmän kuin naisia.)

Ja tietenkään tämä vauraimpien suomalaisten veroale ei poista itse epäonnisen omistamisen aiheuttamaa ongelmaa, enintään lievittää sitä. Siivellä myös arvoasuntojen ja suurten osakesalkkujen saajat huomattavan hyödyn. Todellisuudessa hallitus haluaa yksinkertaisesti lahjoittaa kaikkein vauraimmille suomalaisille 58 miljoonaa euroa – ja tietenkin siinä sivussa maatalousyrittäjille.

Vain kultalusikka suussa saa yrittää

Se, että pääministeri toteuttaa Perheyritysten liiton toiveet, ei yllätä. Vakavaa sen sijaan on, että aikaisempaakin anteliaampi perintövero estää aitoa yrittäjyyttä.

Viime vaalien jälkeen 15 eturivin taloustieteilijää – mukaan lukien keskustalle läheinen vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas – vetosi hallitukseen perintöveron puolesta. Taloustieteilijöiden konsensus on, että lahjojen ja perintöjen verottaminen on järkevää ja oikeudenmukaista, varsinkin kun muuten varallisuuserot kasvaisivat entisestään.

Miten fiksu köyhä autetaan omistajaksi?

Useiden tutkimusten mukaan kansantaloudelle on pikemminkin haittaa yritysten periytymisestä – uudessa vaiheessa osaava johto ja tavoitteelliset omistajat löytyvät usein perheen ulkopuolelta. Toisaalta kotimainen, kasvollinen omistaja turvaa työpaikat parhaiten.

Juuri siksi on vaikea ymmärtää hallituksen pakkomiellettä, että vain niiden tulee omistaa, jotka ovat ennenkin omistaneet. Väärään perheeseen syntynyt tarmokas yrittäjä joutuu maksamaan ostetusta yrityksestä käyvän hinnan kokonaan, eikä murto-osaa kuten oikeaan perheeseen syntynyt. Aito ongelma on, miten fiksu köyhä yrittäjä autetaan omistajaksi – edistetään rohkeaa ja uutta sinivalkoista omistamista – mutta se ei Sipilää kiinnosta.

Perintö- ja lahjaveron alennus lisää eriarvoisuutta ja on kannustin väärään suuntaan. Oikea syntyperä on Suomessa paras bisnes. Ja tätä menoa ainoa bisnes.

Talouden tilanne ei olekaan vakava

Sipilän käsitys ”yhdenvertaisuudesta” siis oli, että yritystoiminnan jatkajien ja muiden perijöiden ”verokuilua” on välttämättä kavennettava. Jonkun toisen mielestä olisi oikeudenmukaista, että 40 miljoonan lahjoitus hyvätuloisille olisi käytetty vaikkapa lääkekorvauksiin.

Sama valikoiva oikeudenmukaisuus edellyttää Sipilän mielestä, että osakeyhtiöiden saama yhteisöveron alennus pitää ”kompensoida” muille yhtiömuodoille. Jonkun toisen mielestä olisi kiireellisempää paikata 123 miljoonalla vaikkapa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn tehtyjä leikkauksia.

Sipilän perustelut ovat vanhaa jakopolitiikkaa

Yllättävää kyllä, Sipilän järkeily muistuttaa hyvin perinteistä eturyhmien sulle-mulle –jakopolitiikkaa: Kun yhdet ovat saaneet edun, toistenkin on saatava.

Kansakunnan tila ei sittenkään ole niin vakava, etteikö leikkausten ja palkanalennusten hyötyjä voisi jakaa omille taustaryhmille, eikä hillitä velkaantumista.

Tai kuten Sipilä Veropäivillä asian esitti: ”Näissä olosuhteissa nähtiin tarpeelliseksi keventää yksityisten elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden sekä maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajien verotusta erityisellä yrittäjävähennyksellä.”

Apteekkarivähennys hyödyttää varakkaita, Sipilä tiesi

”Uusi yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin. Vuoden 2014 verotusaineiston tietojen perusteella 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa. Henkilöyhtiöiden osalta vastaava luku oli 79 prosenttia”, Sipilä sanoi Veropäivässä.

On selvää, että henkilöyritykset ovat pieniä. Mutta se ei tarkoita, kuten Sipilä johdattaa uskomaan, että pienellä yhtiöllä on pienet tulot ja vähän verotettavaa.

Apteekkarit ovat henkilöyrittäjiä, kuten monet kovatuloiset ammatinharjoittajat – vaikkapa tuhannet yksityislääkärit. Parturi-kampaajalla, jolla on yksi työntekijä, on tuplasti isompi firma, mutta paljon köyhempi.

Tasainen viiden prosentin vähennys yrittäjätulosta tarkoittaa, että vaikka sadat tuhannet pienituloiset muodostavat tuen saajien suuren enemmistön, suurin osa euroista kohdentuu Suomen varakkaimmille. Yllätys, yllätys.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan ylin tulokymmenys haalii melkein puolet yrittäjävähennyksen euroista. Kaksi ylintä tuloluokkaa kahmii tuesta 60 prosenttia eli 75 miljoonaa euroa.

Suomen rikkaimmalle apteekkarille 25 000 euron lahja

Suurimpia hyötyjiä eivät siis ole ne ”fysioterapeutit, kampaajat, suutarit, maatalousyrittäjät, porotalousyrittäjät, vaikkapa kahvilayrittäjät, kovaa työtä tekevät”, jotka pääsivät pääministerin listalle myöhemmin eduskunnassa.

Vaan vauraimmat suomalaiset. Suomen kovatuloisin apteekkari saa lahjaksi 25 000 euroa puhtaana käteen, joka vuosi. Veronmaksajien rahaa, leikkauksilla ja palkanalennuksilla säästettyä.

Sipilä toisti vielä eduskunnassa kahteenkin kertaan vähennyksen kohdistuvan ”kaikessa olennaisessa” alle 30 000 tuloksen tehneisiin 79 prosenttiin. Lopulta pääministeri joutui kuitenkin tunnustamaan, että myös Valtiovarainministeriön mukaan yli puolet yrittäjävähennyksestä kohdistuu ylimpiin tuloluokkiin – vauraiden ammatinharjoittajien pieneen vähemmistöön.

Siis ”kaikessa olennaisessa” eurot päätyvät aivan muualle kuin pääministeri kolmeen kertaan kertoi. Eikä harhautus ollut tahaton, koska Sipilälläkin oli tieto totuudesta.

Jos tarkoitus on auttaa pienyrittäjiä, miksei auteta pienyrittäjiä?

Jos tarkoitus on auttaa pienyrittäjiä, niin miksei noita 70 miljoonaa voi suunnata varakkaiden sijasta aidosti toimeentulonsa kanssa rimpuileville raatajille? Tai unohtaa koko apteekkarivähennys ja nostaa alv-velvollisuuden alaraja 10 000 eurosta 30 000 euroon, mikä on pienyrittäjien itsensä ylin toive?

Kaverikapitalismi on ruma sana

Hallituksen syyttäminen ”kaverikapitalismista” on kovaa puhetta. Mutta jos juhlava yrittäjyyden edistäminen kerta toisensa jälkeen johtaa siihen, että a) suurituloisimmat suomalaiset ja siinä sivussa b) maatalous keräävät hyödyt, mihin muuhun johtopäätökseen voi tulla?

En edes maininnut 13 miljoonan euron metsälahjavähennystä, koska siitä pääministeri ei puhunut Veropäivässä. Kauppakamarin verojohtaja Ann-Mari Kemell kyllä luonnehti ratkaisua vinosti hymyillen, ”innovaatioksi”. Nimittäin Suomessa – eikä kai Pohjoismaissakaan – ei ole olemassa toista mallia, josta yhden veron (lahjavero) voi vähentää toisesta (myyntitulon vero).

Innovaatio on nähdäkseni ennen kaikkea se, että a) ja b) yhdistyvät.

Vähennys hyödyttää vain arvokkaimpien metsätilojen omistajia, alle kolmasosaa. Jopa MTK piti ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Suurimman vähennyksen saa erittäin suurista puunmyyntituloista.

Yllätys, yllätys, yllätys.

* 8.10. muutettu tietoja ja linkki perintö- ja lahjaverotuksen osalta, kun lopullinen hallituksen esitys (HE 175/2106) julkaistiin.

Posted in: Suomi, Talous