Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointeja

By on 24.8.2018

Eduskuntaryhmän kesäkokous Tampere-talossa 24.8. 2018

Puheenvuoro SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella 24.8.2018

Näillä näkymin vuoden 2019 budjetti on yllätyksetön, se on vaisu ja varovainen, se on väsynyt. Se on sapattivuoden budjetti – ja siihen Suomella ei totisesti ole varaa. Kuten puheenjohtaja eilen totesi, hallitus osoittaa suurta haluttomuutta ratkaisevalla hetkellä, juuri silloin kun Suomen kasvu pitäisi saattaa kestävälle pohjalle ja kaikkien ulottuville.

Hallitus ei esitä yhtään uudistusta tässä kriittisessä tilanteessa, jossa kasvun jo nyt ennustetaan lähivuosina hidastuvan. Hallitus ei esitä yhtään tulevaisuusinvestointia, vaikka ilman määrätietoista strategiaa Suomi ei voi menestyä digitaalisessa maailmantaloudessa 2020-luvulla.

Köyhille kireä, varakkaille löysä budjetti

Onko budjetti vaalibudjetti vai ei? On ja ei ole.

Ei ole siinä mielessä, että hallituksen leikkauslinja jatkuu yhtä julmana kuin aikaisempina vuosina, eivätkä eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja muut taloustalkoiden maksajat saa korvausta tai edes helpotusta näin hyvinäkään aikoina.

Samaan aikaan budjetti jakaa hyvätuloisille lisää veroalennuksia, ja haaskaaminen jatkuu. Vuoden 2017 alusta lukien voimassa on ollut apteekkarivähennys, jota puheenjohtaja aivan oikein Kauppalehden haastattelussa arvosteli. Jatkojutussa vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas totesikin, että koko 120 miljoonan vuosittainen lahja kaikkein hyväosaisimmille perustuu väärinkäsitykseen.

Siinä mielessä tämä siis on vaalibudjetti, että kaverikapitalismin nimissä omille eturyhmille haaskataan etuja ja veroalennuksia. Budjetti on köyhille kireä ja varakkaille löysä.

Kuten aikaisempina vuosina, SDP tarjoaa oikeudenmukaisemman vaihtoehdon omassa budjetissaan. Kuten aina ennenkin, meidän tuloveromallissamme pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille jää enemmän käteen kuin hallituksen mallissa – 95 prosenttia tavallisista suomalaisista saa enemmän SDP:ltä. Ja lisäksi tavoitteemme on, että tänäkin vuonna ottaisimme vähemmän velkaa kuin valtiovarainministeri, joka edustaa puoluetta, joka on ottanut enemmän velkaa kuin mikään muu puolue hallitusvastuussa.

Kokoomus on vastuuton valtiovarojen vartija. Vastuuton ja vaarallinen. Kokoomuksen linja on se, että verot alas, vaikka velka ylös.

Kokoomus: verot alas, velka ylös

Lasketaanpa mitä veroalennuksia kokoomus on luvannut ihan vain viime aikoina:

  1. Valtiovarainministeri Orpo on luvannut kolmen sadan miljoonan tuloveroalennuksen. Hyvätuloisten veroale tässä suhdannetilanteessa on pelkkää kokoomuksen kannattajien voitelua.
  2. Kokoomuksen puoluehallitus esittää varainsiirtoverosta luopumista. Se, mistä 800 miljoonan euron vuosittainen menetys katetaan, sitä kokoomuksen puoluehallitus ei kerro, vaikka kuinka kysyy. Jostain syystä muuten media ei kysy. Meiltä kysytään hintalappu joka kynästä ja viivottimesta.
  3. Nyt siis ylitettiin miljardi. Mutta ei se riitä. Viimeksi eilen puheenjohtaja Orpo näytti peukkua, kun Elina Lepomäki ehdotti osingonsaajille puolen miljardin euron vuosialennusta. Ja tästä herkusta kolmasosa eli 150 miljoonaa lahjoitettaisiin ulkomaisille sijoittajille.

Siis nämä varakkaiden veroalet yhteen laskettuna ovat hallituskaudelle kuuden miljardin euron tulonmenetys.

Kokoomuksen lupaamat miljardiluokan veroalennukset täytyy kattaa aina jotenkin. Vaihtoehtoja on kolme. Yksi on se että veroja nostetaan toisaalla – kuusi miljardia euroa on yli tuhat euroa per suomalainen. Toinen on että leikataan lisää – kuusi miljardia euroa voidaan ottaa käytännössä vain heikentämällä terveydenhoitoa tai leikkaamalla lisää koulutuksesta. Kolmas on se että otetaan lisää velkaa, kuusi miljardia euroa.

Kaikissa vaihtoehdoissa lopputulos olisi jälleen valtava tulonsiirto pienituloisilta suomalaisilta kaikkein suurituloisimmille suomalaisille. Tavallisten suomalaisten suuri enemmistö menettää vähistä rahoistaan pienelle vähemmistölle. Kokoomuksen politiikka hyödyttää entinään viittä prosenttia suomalaisista, ja on vahingollista 95 prosentille. SDP on suomalaisten suuren enemmistön puolella.

Emme siis ota vastaan moitteita siitä, että taistelemme eläkeläisköyhyyttä vastaan vaatimattomilla eläkkeenkorotuksilla. Todelliset haaskaajat istuvat tällä hetkellä hallituksessa.

Hallitus jättää oppimisvelkaa

Tämänhetkinen hallitus jättää jälkeensä muutakin velkaa kuin rahallista. Tienpidon velkaa, kuten Ville Skinnari on oikein huomauttanut, jää useita satoja miljoonia euroja. Kuntien talouteen, kuten Antti Lindtman totesi, jää suuri aukko. Kaikkein vakavin velka on kuitenkin oppimisvelka. Tämä hallitus on leikannut koulutuksesta, tutkimuksesta ja tieteestä suuret summat. Siksi olemme täällä esittäneet korjauksen, joka seuraavan hallituksen on välttämättä tehtävä – tieteen kunnianpalautus ja selkeä oppimispolku jokaiselle suomalaiselle.

On jokseenkin surkuhupaisaa, että tämänhetkiset hallituspuolueet esittelevät suuria uudistushankkeita – seuraavalle hallitukselle. Nyt, kun niillä olisi tilaisuus toteuttaa uudistuksia, ne ovat halvaantuneita. Meidän viiden uudistuksen ja viiden investoinnin listallamme on kuitenkin kaksi sellaista, jotka voisi panna toimeen heti, joten vetoan vielä kerran hallitukseen oppivelvollisuuden jatkamisen puolesta sekä kaikkein pienituloisimmille suunnatun työtulotuen puolesta.

Maksuton toinen aste oppivelvollisuutta jatkamalla nostaa merkittävästi suomalaisten osaamistasoa, ja on täsmätoimi nuorten syrjäytymistä vastaan. Peräti 70 000 nuorta on vailla koulutus-, työ- tai harjoittelupaikkaa. Pelkällä perusasteella työllisyysprosentti on 43. Pelastakaa nämä nuoret, kun teillä on siihen tilaisuus. Älkää jättäkö heitä heitteille. Antakaa tulevaisuuden toivoa.

Työllisyysasteen nostossa on helpot kostit käytetty. Kun seuraavan hallituksen aikana työllisyysasteen on noustava 75:een, ja kohti 80:a, on kannustettava ihmisiä etuuksilta pienipalkkaiseenkin työhön. Ruoska ei tepsi, tarvitaan kädenojennus.

SDP esittää työtulotukea, joka takaa jokaiselle alle 15 000 euroa vuodessa ansaitsevalle enemmän käteen. Kokeilu pitää laittaa käyntiin heti. Jos tulokset ovat yhtä hyvät kuin uskomme, voitaisiin päästä jopa negatiivisen tuloveron malliin eli nettotulot voivat olla suuremmat kuin bruttotulot. Jokainen ymmärtää, että työpaikka kannattaa ottaa vastaan, vaikka osa-aikaisesti, määräaikaisesti tai kausiluontoisesti. Se on työn kunnianpalautus.

Investointi lisää tuloja, ei menoja

Sipilän tulonsiirroissa pahaa on se, että ne lisäävät eriarvoisuutta, mutta pahinta on se, että ne eivät tuo työtä ja kasvua. Kun muiden maiden vetoapu hyytyy, työn ja kasvun tulevaisuus on varmistettava viidellä uudistuksella ja viidellä investoinnilla. Ne jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.

On vähän hassua joutua opettamaan hallitukselle tämä perusasia: investointi on menonlisäyksen vastakohta. Investointi on luonteeltaan kertaluontoinen, eikä pysyvä kulu. Investointi perustellaan tulevalla tulonlisäyksellä – muuten sitä ei pidä tehdä. Investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon, investointi tieteen kunnianpalautukseen, työssäkäynnin infraan, raiteisiin ja asuntoihin, tuovat Suomeen tuloa tulevaisuudessa. Ja tätä toivoa ja tahtoa tulevaisuuteen Suomi tarvitsee, ja sen me tarjoamme.

Meidänkin on tehtävä kuten opetamme. Meidän vaihtoehtobudjetissamme ei luvata kaikille kaikkea, vaan noususuhdanteessa on myös osattava hillitä ja jarruttaa. Jokainen meistä joutuu nyt miettimään myös säästökohteita omien valiokuntiensa momentteihin.

Tämän vuoden vaihtoehtobudjetti on haastavampi kuin yksikään tällä vaalikaudella. Se on haaste myös siksi, että meidän on valmistauduttava vastuuseen, keskityttävä olennaiseen, linjattava tulevaisuutta seuraavalle vuosikymmenelle.

2020-luku alkaa huhtikuun 14. päivä.

Posted in: Suomi, Talous, Työ