Suomeen tarvitaan tulevaisuushallitus

Hyvät ystävät ja toverit!
Viime aikoina on saatu hyviä uutisia niin Raumalta kuin Uudestakaupungista. Metsä Fibre kertoi, että yhtiö suunnittelee 200 miljoonan euron investointia Rauman uuteen sahaan. Se työllistäisi sata henkilöä ja olisi samantien maailman modernein ja tehokkain. Samaan aikaan Valmet Automotive tiedotti palkkaavansa tuhat uutta työntekijää Uuteenkaupunkiin ja tulevaan Salon akkutehtaaseen. Onneksi olkoon!
Tällaisia uutisia Suomi janoaa ja uusi hallitus tahtoo edistää. Suomi elää nyt kevättä, uuden kasvun ja uuden toivon aikaa.
Kerron tässä puheessani tulevaisuushallituksesta, mitä on luvassa kolmelle lapselleni, iät yhdeksäntoista, yhdeksän ja kuusi. Kerron lisäksi, mitkä kaksi asiaa olen kuullut tänä keväänä, joita en ole koskaan ennen kuullut, ja joita en koskaan halua kuulla, en enää neljän vuoden päästä.

Hyvät ystävät, bästa kamrater,
Uskon, että Suomi saa tulevaisuushallituksen jo tämän kuun aikana. Neuvottelun onnistuminen riippuu nyt siitä, miten nopeasti puolueet rakentavat yhteiset tavoitteet 2020-luvulle ja keskittävät voimansa niiden toteuttamiseen. Kutsun kaikki Suomen puolueet asettumaan tulevaisuuden palvelukseen ja jättämään vaalipuheet menneisyyteen.
Tulevaisuushallituksen perspektiivi on pidempi kuin neljä vuotta, se tähtää vuoteen 2030. Se on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tähtäin. Mikä on tulevaisuushallituksen tehtävä?
Vanhin lapseni täytti juuri yhdeksäntoista. Hän on abiturientti, elämän keväässä. Tulevan hallituksen, tulevaisuushallituksen on autettava kaikki nuoret mukaan yhteiskuntaan. Joka ikinen pudokas on löydettävä, niin että tavoitteena on vähintään puolittaa putoamisvaarassa olevien nuorten määrä – vuoteen 2030 mennessä.
Me-säätiön laskelmien mukaan Suomessa on tällä hetkellä 61 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Vaikka taloudessa menee hyvin, tämä hälyttävä luku on itse asiassa kasvanut viime vuodesta tähän hetkeen. Kasvun hedelmistä ei siis riitä kaikille – tämän täytyy muuttua.
Seuraavan hallituksen on tehtävä isot panostukset nuorten osallisuuteen. Olen itse ollut vastuussa SDP:n vaihtoehtobudjetista, jossa olemme Islannin mallia soveltaen satsanneet 50 miljoonaa lasten ja nuorten harrastamiseen. Lapset on saatava liikkumaan, lapset on saatava ilmaisemaan, ja ennen kaikkea yhdessä. Ensi viikolla tuon tämän tarpeen hallitusneuvottelijoiden pöytiin.
SDP:n malli on kolmiosainen. Ensiksi toteutetaan joustava koulupäivä, jonka puitteissa lapset voivat harrastaa koulun tiloissa. Jos suorituspaikka on muualla, niin jääkiekkoseuroja ja tanssiopistoja tuetaan hoitamaan myös kuljetukset. Ja kolmanneksi nuoret saavat harrastustilit, joiden avulla pyritään varmistamaan, että yhdenkään nuoren harrastaminen ei kariudu kalliisiin seuramaksuihin.
Koripallossa ja jalkapallossa seuramaksut yltävät helposti yli tuhanteen euroon. Koripalloseura Tapiolan Honka nosti esimerkillisellä tavalla ongelman esiin, kun se kertoi että 1400 jäsenestä noin sata joutuu hakemaan maksuhelpotusta.
Seuraavan hallituksen on myös laajennettava oppivelvollisuutta niin, että jokainen nuori käy maksuttoman toisen asteen. Pelkän peruskoulun käynyt on suuressa syrjäytymisvaarassa. Kolmessa vuosikymmenessä Suomesta on kadonnut 600 000 työpaikkaa, joihin riitti perusasteen koulutus – eivätkä ne palaa. Pelkän perusasteen käyneiden työllisyysaste on 42 prosenttia. Useampi on siis työelämän ulkopuolella kuin töissä. Vajaa koulutus rajaa ihmisen mahdollisuuksia maailmassa, joka vaatii uutta osaamista koko ajan. Tutkimuksen mukaan pelkän peruskoulutuksen saanut maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 300 000 euroa enemmän kuin koulutettu. Se on kansantaloudellisesti iso hinta, mutta vielä suurempi on inhimillinen hinta.
Siksi vaadimme merkittävää panostusta nuorten osallisuuteen ja nuorten osaamiseen. Euroopassa ihailtiin aikanaan Lauri Ihalaisen luomaa nuorisotakuuta. Nyt tarvitaan Nuorisotakuu kakkonen.


Hyvät ihmiset,
Suomi on kansainvälisessä arviossa maailman onnellisin yhteiskunta. Kuitenkin maailman onnellisimmassa maassa liian moni on onneton. Tänä keväänä olen kuullut ensimmäistä kertaa, että ihmiset pelkäävät vanhenemista, että joutuvat jonkun terveysfirman laitokseen ja jäävät heitteille. On toimittava niin, että neljän vuoden kuluttua tällaisia hätähuutoja ei enää kukaan esitä.
Ketään ei saa jättää yksin, ei nuorta eikä vanhaa, vaan ihmiset on autettava toistensa luokse ja yhteyteen. Myös muualta tulleille on annettava sama mahdollisuus, jonka Suomessa syntyneet saavat sillä hetkellä, kun ovat Suomessa syntyneet. Yhteiskuntaa ei ole ilman yhteisyyttä.
Hyvät ystävät ja toverit,
Keskimmäinen lapseni on yhdeksänvuotias, kolmasluokkalainen. Tulevaisuushallituksen tehtävä on vakuuttaa koululaiset siitä, että ei tarvitse ryhtyä ilmastolakkoon – aikuiset kyllä huolehtivat siitä, että lapset voivat luottaa huomiseen. Niin, vastataksemme ilmastohaasteeseen meidän täytyy olla aikuisia.
Jotkut levittelevät ilmastohysteriaa. Nämä hysteerikot pelottelevat, että makkarat viedään grilleistä ja autot viedään talleista. On surullista, että aina jotkut haluavat uskoa tällaiseen lapselliseen humpuukiin. Tosiasia on, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteisiin tavoitteisiin ja se mitä Eurooppa saa aikaan, on merkittävää maailman tasolla. Perussuomalaiset ovat allekirjoittaneet kaikki sopimukset, joilla Suomi leikkaa päästöjä, ja meidän muiden on näköjään lunastettava heidän lupauksensa, jotka he haluavat rikkoa niin kuin kaiken mitä ovat ennenkin luvanneet.
Hyvät ystävät: Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta. Toistan: Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta. Ilmastonsuojelu tuo Suomeen talouskasvua ja työpaikkoja, koska meillä on valtava osaaminen ympäristötekniikassa ja kiertotaloudessa. Maailman suurkaupungit tarvitsevat suomalaisia ratkaisuja vesi- ja jätehuollossa, sähkössä ja viemäröinnissä, liikenteessä, energiantuotannossa ja -jakelussa. Samoin kiertotalouden innovaatioita, tehokasta, säästeliästä ja älykästä materiaalien käyttöä, kierrätystä ja jätteiden täydellistä hyödyntämistä.
Arvioiden mukaan vuonna 2030, sinä vuonna, johon uusi hallitus tähtää, vuosikymmenen päästä, kiertotalous voi tuoda kaksi miljardia lisää Suomen kansantuotteeseen joka vuosi. Se tarkoittaa 70 000 työpaikkaa, kunnollisia haalarihommia.
Eikä tämä ole utopiaa, vaan tätä päivää. Suomalainen Neste tekee joka vuosi miljardi euroa liikevoittoa ja siitä suuremman osan biopolttoaineilla kuin perinteisillä. Se tuottaa vuorostaan kymmeniä miljoonia euroja osinkotuloa valtion kassaan.
Ilmastonsuojelu kustantaa jo nyt hyvinvointivaltion palveluita, ja tämä summa vain kasvaa. Ilmastonsuojelu ei siis ole uhka, vaan se takaa suomalaisille konepajoille ja tehtaille kasvua. Näin työn juhlapäivänä on ilo sanoa, että osaavalla ja uusiutuvalla suomalaisella teollisuudella on edessään loistava tulevaisuus.
Näillä sanoilla uskallan lähettää lapseni kouluun ja uskoa, että vuonna 2030 aikuistuvalla tyttärellä on toivoa. Tulevat polvet eivät halua, että jätämme heille perinnöksi 400 tv-kanavaa tai 4000 gigaa laajakaistaa, vaan vain neljä – neljä vuodenaikaa.


Hyvät ystävät,
Nuorin lapsistani täytti juuri kuusi vuotta. Viime viikonloppuna hän… no, kysyin usealtakin luotettavalta neuvonantajalta, voiko tätä kertoa arvokkaassa vappupuheessa ja he sanoivat kauhuissaan, että ei missään tapauksessa. Joten päätin kertoa sen joka tapauksessa. Mitä hän kysyi viikonloppuna, palataan siihen vielä kohta.
Mutta ennen sitä, lupasin kertoa kaksi asiaa jotka olen ensimmäistä kertaa kuullut tänä keväänä ja joita en halua kuulla enää koskaan. Ensimmäinen oli se, että ihmiset pelkäävät vanhenemista. Näin ei saa olla. Ja se toinen asia, jonka kuulin varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, on että he osaavat kertoa jo esikoululaisista – kuopukseni ikäisistä – kuka tippuu rattailta kymmenen vuoden päästä. Tässä hyvinvointivaltiossa, sivistysvaltiossa, tiedetään jo lapsista, kuka pärjää ja kuka ei. Tämä ei saa olla mahdollista, emme hyväksy lasten luokkayhteiskuntaa.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen oli ja on mielestäni lähes rikollista. Se on täsmätoimi niitä lapsia vastaan, joiden vanhemmilla ei ole eri syistä voimia turvata lasten arkea. Se on niiden lasten heitteillejättöä, jotka kaikkein eniten tarvitsevat varhaiskasvatusta. Tämä leikkaus ei tuonut mitään sellaista säästöä, jonka olisi edes huomannut julkisessa taloudessa. Se osoitti vain sitä kylmyyttä ja piittaamattomuutta, jolle äänestäjät sanoivat kaksi viikkoa sitten sunnuntaina selvin sanoin: ”Ei jatkoon”.
Seuraavan hallituksen tärkein kynnyskysymys on se, että 2020-luvun Suomi investoi oppimiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Koulutusleikkausten aika on ohi, sen sijaan tulevaisuushallituksen on sitouduttava oppimismiljardiin. Suomi ei kilpaile halpatyöllä, vaan osaamisella, ja tarvittiin ulkomaalainen kertomaan se meille. Turun telakan johtaja Jan Meyer sen meille kiteytti: ”Koska emme voi olla halvin, meidän on oltava paras.”
Ja millä tämä kaikki kustannetaan, kysytään.
Nykyään nimittäin asioiden hinta on paljon tärkeämpi kuin asioiden arvo. Maailman rikkaimpiin kuuluvassa maassa, maassa, joka on monin verroin rikkaampi kuin 50 vuotta sitten, jolloin tehtiin uudistuksia kysymättä mitä se maksaa, tässä rikkaassa maassa ei ole varaa enää mihinkään. Mutta pitää ymmärtää, että menolisäys ja investointi ovat kaksi eri asiaa. Investointi tehdään, jotta tulee tuloa, se on siis perusteltu vain, jos se maksaa itsensä takaisin järkevällä aikavälillä – esimerkiksi vuonna 2030 – ja sen jälkeen tuottaa tuloa.
Tulevaisuusinvestoinnit mahdollistavat kasvun, jolla tulee tuloa. Ilman investointia ei tule tuloa, ja mikä pahempaa, tulot vähenevät, niin että edessä on vain leikkausten kierre. Jännä kyllä, yritysjohtajat ymmärtävät investointien välttämättömyyden oikein hyvin, mutta ovat unohtaneet kertoa sen puolueille, jotka yritysjohtajien asioita eniten ajavat.
Tulevaisuusinvestoinnit tehdään, jotta kaikki voivat osallistua ja antaa panoksensa yhteiskunnalle. Siksi jokaisen täytyy myös osallistua niiden rahoitukseen. Tavallinen palkansaaja ja eläkeläinen ei voi valita, paljonko maksaa veroa ja minne maksaa veroa, jos viitsii maksaa. Nyt myös nollaverotetut ulkomaiset rahastot ja veronvälttelijät kutsutaan talkoisiin mukaan. Tulevaisuushallitus tiivistää veropohjaa ja estää aggressiivista verosuunnittelua tarmokkaammin kuin mihin Sipilän hallituksella oli haluja.
Veropohjan tiivistäminen ei heikennä, vaan parantaa yrittäjien asemaa. Elinkeinoelämän edunvalvojienkin olisi korkea aika vihdoin ymmärtää, että kun monikansallisten konsernien verosuunnittelua rajoitetaan, se edistää kotimaisten yritysten kilpailuasemaa, suomalaista yrittäjyyttä. Paikallinen pk-yritys voi pärjätä kilpailutuksessa monikansalliselle jättifirmalle, jos tältä otetaan pois vääristävä veroetu. Samalla vero maksetaan sinne, missä voitto on tehty, eikä veroparatiisiin. Suomi hyötyy siis kahdella tavalla.
Me suomalaiset hyväksymme korkean verotuksen, sen vahvistavat kaikki tutkimukset ja kyselyt. Mutta ehtona on se, että verotus on reilua ja tasapuolista. Siitä meidän on huolehdittava. Ja ehtona on se, että veroilla rahoitetaan maailman parhaat julkiset palvelut. Ja siitäkin me huolehdimme.


Rakkaat ystävät,
Näin lopuksi on aika palata siihen, mitä kuusivuotias tyttäreni kysyi viime viikonloppuna. Pyydän siis anteeksi kaikilta hyvän maun ystäviltä.
Kuusivuotias tyttäreni kysyi minulta viime viikonloppuna: Isi, mikä on hallitus? No vastasin, että hallitus on se missä ministerit käyttävät valtaa ja eniten valtaa käyttää pääministeri joka on hallituksen pomo. Seuraavaksi lapsi kysyi, että isi, mikä on paska hallitus? Päiväkotikaveri hokee ja hokee sitä koko ajan. En kysynyt, oliko lapsi oppinut sen kotoa, vaan kielsin tytärtäni käyttämästä vessasanoja. Keskustelu loppui onneksi siihen.
Rakas tyttäreni, ”hallitus” ei ole vessasana. Ainakaan nyt. Uuden hallituksen tehtävä on tuoda sinulle tulevaisuuden toivoa ja turvaa, ja kaikille suomalaisille.
Toinen kansainvälinen tutkimus sanoo, että me suomalaiset tuotamme henkeä kohti eniten hyvää maailmalle. Neljän vuoden ankeutuksen aikana meitä suomalaisia on melkein vaadittu häpeämään omaa onnistumistamme, omaa osaamistamme ja varomaan uskomasta tulevaisuuteen. Edelleen lietsotaan pelkoja ja uhkakuvia, vaikka Suomi on maailman turvallisin maa ja sellaisena sen pidämme.
Seuraava hallitus ei pelkää eikä pelottele, vaan rohkaisee olemalla rohkea. Suomi on maailman paras maa, koska Suomi tekee maailmasta parempaa.
Rakkaat ystävät,
Näillä sanoilla toivotan kaikille hyvää hallitusta sekä iloista ja valoisaa vappua!