Seuraavan hallituksen ohjelmaan: oppimismiljardi


Aamulehti 30.12.2016

Seuraavan hallituksen on käännettävä kurssi ja autettava taloutta kestävään kasvuun koulutuselvytyksellä

Kun Suomi leikkaa jatkuvasti koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatiorahoituksesta, kilpailijamaat saavat kohtuuttomasti etumatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus tekee aikaisempien säästöjen päälle kaikkiaan lähes kolmen miljardin euron leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen. Innovaatioiden tuki supistuu noin 100 miljoonalla eurolla.

Tulevaa kasvua vaarantavat leikkaukset ovat ihmetyttäneet ulkomaillakin. Suomen talouden suurin ongelma jo nyt on tuottavuuden lasku. 10 vuotta sitten Suomen viennistä lähes viidennes oli korkean teknologian tuotteita, tänään vain seitsemän prosenttia.

Sipilän hallitus tuhlasi ensimmäisen vuotensa palkkojen halpuuttamiseen. Emme silti voi koskaan kilpailla halpatyömaiden kanssa. Tarvittiin ulkomaalainen, Turun telakan johtaja Jan Meyer, kirkastamaan Suomen vahvuus: ”Emme voi olla halvin, joten meidän on oltava paras.”

Osaamiskilpailukykyä olemme jo menettäneet, kun kilpailijat panostavat vahvasti koulutukseen. Samaan aikaan, kun Suomi on vähentämässä ammattikoulutuksesta laskennallisesti 18 000 aloituspaikkaa, Ruotsi lisää ammatilliseen täydennyskoulutukseen lähes 12 000 ja ammattikorkeakouluihin 6 000 aloituspaikkaa.

Suomessa tehdään kovia leikkauksia korkeakouluihin, kun taas Ruotsin hallitus lisää tutkimukseen vuoteen 2020 mennessä lähes 300 miljoonaa euroa. Yliopistojen osuus on noin puolet.

Seuraavan hallituksen on käännettävä kurssi ja autettava taloutta kestävään kasvuun koulutuselvytyksellä. Sen on sitouduttava vähintään miljardin euron lisäpanostukseen – oppimismiljardiin.

Oppimismiljardi on kasvuinvestointi, joka panostetaan sekä kaikenikäisten suomalaisten koulutukseen, että tutkimuksen ja tuotekehityksen rohkeisiin avauksiin.

Sosialidemokraattien tavoitteena on maksuton varhaiskasvatus, johon osallistuu jokainen yli kolmevuotias. Se lisää lasten yhdenvertaisuutta ja parantaa naisten työllisyyttä, palkkatasa-arvoa ja uramahdollisuuksia.

Eriarvoistuminen on väärin, mutta se on myös tyhmää talouspolitiikkaa. Kun osattomuus siirtyy sukupolvelta toiselle, syrjäytämme osan lapsista koulutuksesta ja työstä, yhteiskunnan avun varaan.

Oppivelvollisuuden pidentäminen johdattaa nuoret toisen asteen koulutukseen. Kun jopa joka viides nuori mies jää koulutuksen, työn tai harjoittelun ulkopuolelle, nuorten syrjäytymiseen on puututtava tehokkain erityistoimin.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on syytä lisätä, ei vähentää. Aikuiskoulutukseen, erityisesti työvoimakoulutukseen, kannattaa panostaa. Työttömyysajan opiskelua tuetaan vahvasti. Myös korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään.

2020-luvulla uuden oppiminen on tärkein kansalaistaito, elämän tapa ja tarkoitus. Myös julkinen valta on valmis muutokseen ja ottamaan riskiä. Fiksu valtio kaksinkertaistaa tutkimus- ja tuotekehityspanoksensa, jotta kansantuoteosuutemme yltäisi muun Euroopan tasolle.

Tutkimusten mukaan euron leikkaus julkisesta tuesta vähentää toisen euron yksityisestä rahoituksesta; euron lisäys tuo mukanaan toisen tai jopa kolmannen euron yritysten panostusta. Valtio saa aikaan joko noidankehän tai hyvän kierteen.

Kymmenen vuoden aikana suomalaisyritysten tutkimus- ja kehityspanokset ovat laskeneet peräti 30 prosenttia. Seuraavalla vuosikymmenellä samaan lukuun on saatava positiivinen etumerkki.

Oppimiseen osoitettava miljardi kuulostaa suurelta summalta – varsinkin, kun se on kokonaan uutta panostusta. Vähintään toinen miljardi on käytettävä edellisten hallitusten vahingollisimpien leikkausten paikkaamiseen.

Neljälle vuodelle jaettuna miljardi on kuitenkin vain noin 0,1 prosenttia Suomen kansantuotteesta. Promille osaamiseen on vähimmäismäärä, jolla seuraava hallitus voi auttaa Suomea menestymään digitaalisen maailmantalouden kovassa kilpailussa.

Rahaakin tärkeämpi on määrätietoinen asenne. Seuraavan hallituksen täytyy kaikin keinoin voimistaa koulutusoptimismia kansalaisten keskuudessa. Opettajat ja kasvattajat on nostettava jälleen kunniakansalaisiksi.

Oppimismiljardi lähettää selkeän viestin maailmalle: Suomi on osaamisen suurvalta.