Esperi Caren verokikkailu voidaan estää

By on 28.1.2019

Hoivapalveluyhtiö Esperi Care oli viime viikonloppuna kohun keskipisteenä, kun laiminlyönnit sen hoitokodissa Kristiinankaupungissa tulivat julkisuuteen. Niiden epäillään johtaneen jopa kuolemantapaukseen.

Jo kauan on kuitenkin tiedetty, että yksityisissä hoiva-alan suuryrityksissä hoivan taso on usein heikko. Lisäksi pääomasijoittajien hallitsemat yritykset, kuten Esperi Care,  ovat tulleet tunnetuksi verojen välttelystä. Ei olekaan yllätys, että niin Helsingin Sanomat, Iltalehti kuin kansalaisjärjestö Finnwatch ovat viikonlopun jälkeen penkoneet Esperi Caren tilinpäätöksiä.

Vaikka varsinaista metsäpaloa ei löytynyt, niin kunnon roihu sentään. Esperi Care oli ottanut osakkailtaan ja lähipiiriltään lainaa korkealla 12-14 prosentin korolla. Lainan korkojen vuoksi myös tulos oli jäänyt tappiolle.

Tapauksessa voidaan nähdä myös jotain hyvää. Viime hallituskaudella käyttöön otettu aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuva korkovähennysrajoitus oli näet estänyt kaikkien lähipiirilainojen korkojen vähentämisen verotuksessa – ainakin väliaikaisesti. Korkokikkailuun voidaan siis puuttua, jos sääntely on tehokasta.

Valitettavasti korkovähennysrajoituksessa on edelleen aukkoja, jotka kävivät ilmi viime syksynä, kun sitä uudistettiin EU:n veronkiertodirektiivin velvoittamana. Tuolloin hallitus ei halunnut poistaa porsaanreikiä, vaikka muun muassa sähkönsiirtoyhtiö Carunan verovälttely nousi julkisuuteen.

Myös Esperi Care voi hyödyntää näitä porsaanreikiä. Vaikka korkoja ei voitu vähentää vuonna 2017, ne voidaan vähentää tulevaisuudessa jos ja kun Esperin liiketoiminnan kannattavuus kohenee. Sillä on myös mahdollisuus kopioida Carunan verovälttelyrakenne, jolloin Suomen veromenetykset kasvavat entisestään.

Tämän vuoksi SDP ehdotti syksyllä eduskunnassa, että korkojen vähennyskelpoisuus tulisi rajata viiteen seuraavaan vuoteen. Lisäksi ehdotimme rajausta, joka purisi entistä suurempaan osaan aggressiivisilla järjestelyillä aiheutettuista korkomenoista.

Ehdotuksemme pohjasivat OECD:n suosituksiin. Valtiovarainministeriö arvioi, että SDP:n malli olisi tuonut 140 miljoonan euron lisäverotuotot vuodessa. Samalla suomalaisten tavallisten yritysten kilpailuasema paranisi. Yli 99 prosenttia yrityksistä maksaa verot normaalisti, kun niillä ei ole mahdollisuuksia ulkomaisten pääomasijoittajien käyttämiin järjestelyihin.

Toivottavasti Esperin tapaus johtaa siihen, että lain puutteet niin verotuksessa kuin hoivan laadun varmistuksessa vihdoin korjataan. Tämänhetkininen hallitus ei ole osoittanut siihen kiinnostusta.