EU:ssa hyväksyttiin viime vuonna niin kutsuttu veronkiertodirektiivi, joka sisältää viisi säännöstä, joilla puututaan monikansallisten yritysten verosuunnitteluun. Direktiivi on toimeenpantava jäsenmaissa ensi vuonna.

Direktiiviä käsiteltiin eduskunnassa viime vuoden keväällä. Tuolloin EK lobbasi monikansallisten suuryritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumista vastaan tutulla väitteellä: se uhkaa kilpailukykyä. Ei liene yllätys, että Sipilän oikeistohallitus myötäili EK:n kantaa. Suuressa valiokunnassa direktiivin kehittämisehdotukset jäivät SDP:n ja vihreiden eriävään kannan varaan.

Nyt direktiivin toimeenpanoa valmistellaan valtiovarainministeriössä ja EK jatkaa samaa laulua. EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen väitti eilen Ylelle veronkiertodirektiivin korkovähennyssäännöksen uhkaavan suomalaisia yrityksiä. Esimerkiksi hän nosti laivanrakennushankkeet ja Uudenkaupungin autotehtaan.

EK:n lobbauksessa menevät kärpäset ja härkäset sekaisin. Perustelemme miksi.

Ensiksi on hyvä muistaa iso kuva. Monikansallisten yritysten verosuunnittelu haittaa kilpailua, lisää eriarvoisuutta, vähentää verotuottoja ja hidastaa talouskasvua. Siksi kansainväliset järjestöt, kuten EU, OECD ja YK haluavat yksimielisesti puuttua siihen. Nimenomaan tästä verokiertodirektiivissä on kyse.

Aggressiiviseen verosuunnitteluun on ollut vaikea puuttua, sillä muutamat EU:n omat yritysverokeitaat, kuten Alankomaat, Irlanti ja Luxemburg, hyötyvät siitä. Verosuunnittelun haitat aiheuttivat kuitenkin niin suuren paineen, että veronkiertodirektiivi runnottiin läpi. EU:n politiikassa tapahtui merkittävä, myönteinen käänne.

Toisin kuin Pasanen antaa ymmärtää, veronkiertodirektiivi ei kohdistu ”viattomiin investointeihin”. Se kohdistuu aggressiivista verosuunnittelua harjoittaviin yrityksiin ja sillä pyritään varmistamaan, että ne maksavat verot edes kertaalleen jonnekin. Näin ne asetettaisiin samaan kilpailuasemaan pienempien kansallisten yritysten kanssa, joiden on mahdoton vältellä veroja samalla tavalla. Veronkiertodirektiiviä sovelletaan myös koko EU:n alueella, joten se ei kohdistu vain suomalaisiin yrityksiin.

Veronkiertodirektiivin korkovähennysrajoitus soveltuu myös yritysten konsernin ulkopuolisilta tahoilta, kuten pankeilta, ottamiin lainoihin. Se kuitenkin koskee vain ylimitoitettua velkarahoitusta, eli käytännössä säännös kohdistuu pääosin verosuunnittelijoihin – ei normaaliin velanottoon.

Ruotsissa ollaan toteuttamassa korkovähennysrajoitusta tiukempana kuin veronkiertodirektiivi edellyttää, eikä tässä nähdä mitään ongelmaa investointien kannalta. Ruotsissa muutosta perustellaan muun ohessa sillä, että näin asetetaan velkarahoituksen verokohtelu lähemmäs oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Osakkaille maksettavat osingot eivät näet ole verovähennyskelpoisia. Velkarahoituksen suosiminen aiheuttaa yrityksille myös tarpeettomia riskejä.

Elinkeinoelämä toivoo yleensä ennustettavampaa verotusta. Veronkiertodirektiivin korkovähennysmalli nimenomaan parantaa ennustettavuutta, kun se yksinkertaistaa korkovähennysrajoituksen tulkintaa. Sen ansiosta pystytään puuttumaan monimutkaisiin korkojärjestelyihin, jota esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöt Caruna ja Elenia ovat hyödyntäneet. Lehtitietojen perusteella ne ovat onnistuneet kiertämään Suomen nykyistä korkovähennysrajoitusta.

Pasasen mielestä ”kilpailukyvystä on pidettävä huolta”. On helppo olla samaa mieltä. Se ei kuitenkaan onnistu EK:n konsteilla.

Veronkiertodirektiivi puuttuu markkinoita vääristävään verokilpailuun. Se siis parantaa Suomen kaltaisten, haitallista verokilpailua karttavien maiden suhteellista kilpailukykyä. Se parantaa myös kotimarkkinayritysten kilpailukykyä, sillä niillä ei ole mahdollisuuksia samanlaiseen verosuunnitteluun kuin monikansallisilla jättifirmoilla. Ihmettelen, miksi EK tai Suomen yrittäjät eivät ole nostaneet tätä lobbauksessaan esille. Suomalaiset yritykset ansaitsevat parempaa edunvalvontaa.

Veronkiertodirektiivi ei ole täydellinen. Siinä on kuitenkin kyse niin sanotusta minimisääntelystä, joten Suomessa voidaan puuttua verosuunnitteluun kunnianhimoisemmin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kesällä julkaisema korkovähennysrajoitusta koskenut tutkimus osoitti, että aggressiiviseen verosuunnitteluun voidaan puuttua tehokkaasti haittaamatta taloutta.

Muuttamalla aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi asetettaisiin yritykset tasaveroisempaan kilpailuasemaan. Oikeudenmukainen verotus tukisi myös talouskasvua. SDP julkaisee ensi kuussa ohjelman, jossa esitetään toimenpiteet aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi. Toivotamme EK:n tervetulleeksi julkistustilaisuuteen.

Timo Harakka, kansanedustaja, SDP

Lauri Finér, veropoliittinen asiantuntija, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Edit 24.8.2017, klo 15:30, korjattu Virpi Pasasen titteli

Kuva: Anthony Quintano, Flickr cc