7 punktia SDP:n Kreikka-ohjelmasta

Esitimme eduskunnan Suuressa valiokunnassa eilen kestävän vaihtoehdon hallituksen kaavailemalle kolmannelle Kreikan lainapaketille, jonka hinnaksi tällä hetkellä arvioidaan 86 miljardia euroa. Euromaat ovat kuitenkin sitoutuneet harkitsemaan lainan lisähuojennuksia jo syksyllä, joten lopullinen hintalappu lienee useita kymmeniä miljardeja suurempi.

SDP:n vaihtoehto pähkinänkuoressa:

  1. Kreikan talous on kärsinyt Troikan (EU-komissio, EKP, Kansainvälinen valuttarahasto IMF) leikkauspolitiikasta. Luvatun kasvun sijaan kansantuote on laskenut vuodesta 2008 peräti 25 prosenttia. Kiristysohjelma ei toimi, silti Kreikalle tarjotaan lisää kiristystä. Kolmatta ohjelmaa seuraa siis varmuudella neljäs ja viides. Kierre on katkaistava.
  2. Tarvitaan kasvun ohjelma, jonka tavoitteena on saada Kreikka jaloilleen ja samalla turvata muiden euromaiden saatavat. IMF esitti itsekritiikkiä Troikan linjasta jo 2013. Leikkausten sijasta olisi pitänyt panostaa myös kasvutoimiin. Nyt on vihdoin niiden aika..
  3. Kasvuohjelma toteutetaan esimerkiksi Euroopan investointipankin (EIB) hallinnoimana ja johtamana. Mikään ei estä avaamasta hankkeita avoimeen eurooppalaiseen kilpailutukseen, jolloin ne hyödyttävät muitakin EU-maita, myös Suomea.
  4. Ohjelma keskittyy taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin, ennen kaikkea Kreikan tuotannon uudistamiseen, jotta Kreikka saa vientiin korkean jalostusarvon tuotteita – sekä hyödyntämällä paremmin olemassa olevia vahvuuksia paremmin että kehittämällä uusia aloja.
  5. Kreikan velkakestävyyttä voidaan parantaa joko velkaa vähentämällä (jolloin euromaiden veronmaksajat häviävät) tai kansantuotetta nostamalla (joka lisää hyvinvointia Kreikassa ja vakautta euroalueella). Kasvuohjelman ansiosta lainan lisähuojennuksia ei tarvita.
  6. Lyhyellä aikavälillä kasvuohjelma auttaa suurtyöttömyyteen ja lisää taloudellista aktiivisuutta. Pitkällä aikavälillä se parantaa Kreikan velankantokykyä aidosti ja kestävästi sekä ajan oloon houkuttelee ulkomaisia investointeja.
  7. Kasvuohjelma tukee yhteiskunnan vakautta, korjaa aikaisempien ohjelmien aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja epätasa-arvoa ja tarjoaa Kreikan kansalaisille tulevaisuuden toivoa. Se hyödyttää koko euroaluetta ja vähentää vastakkainasettelua kansojen välillä.

Vaikka vaihtoehtomme ei toteudu, se on vastuullisempi, oikeudenmukaisempi ja kaukonäköisempi kuin euroryhmän ja Suomen hallituksen ohjelma, joka toistaa vanhoja virheitä ja herättää kreikkalaisissa katkeruutta ja kapinamieltä.

Olisiko ohjelmamme realistinen? Paljon realistisempi kuin euroryhmän kaavailema. Paitsi, että talouskiristys on yleisesti osoittautunut vahingolliseksi sekä taloudellisesti että sosiaalisesti, nostettakoon esiin vain kaksi euro-ohjelman toteuttamiskelvottominta osaa:

  1. EU-komissio on myöntämässä Kreikalle vyönkiristysten vastapainoksi lisää varoja rakenne- ja sosiaalirahastoista sekä maataloustukea. Samalla kun Kreikalta vaaditaan, oikeutetusti, aikaisempaa luotettavampaa ja tehokkaampaa hallintoa, hyväksytään, että suuret summat ajautuvat jälleen vääriin käsiin ilman esittämäämme tiukkaa ulkopuolista ohjausta.
  2. Euroalueen veronmaksajista tulee riskisijoittajia, jotka tulevat omistamaan Kreikan heikkoja pankkeja 10-25 miljardilla eurolla. Myöhemmin nämä pankit yksityistetään hinnalla, jonka jokin kansainvälinen finasnssilaitos on valmis maksamaan. Pankit ovat osa yksityistämisrahastoa, jonka ”tavoitteeksi” on asetettu 50 miljardia euroa (toistaiseksi yksityistämistuloja on saatu kokoon kolme miljardia) – ilman mitään aikataulua. Hanke osoittaa ennennäkemätöntä ideologista mielikuvitusta.