Uusi teollistaminen hallitusohjelmaan

Keskisuomalainen 10.1.2017

Teollisuuden työpaikoista on hävinnyt neljäsosa – 100 000 – kymmenen vuoden aikana. On pidetty varmana, että loputkin teolliset työpaikat katoavat. Entä, jos teollisuus sittenkin olisi käännettävissä kasvuun – määrätietoisella elinkeinopolitiikalla?

Esitän seuraavalle hallitukselle uuden teollistamisen ohjelmaa.

Kolme trendiä vastaan, kolme puolesta

Teollisten työpaikkojen vähentymiseen on vaikuttanut ainakin kolme vahvaa trendiä. Automaatio jaa robotisaatio ovat hävittäneet yksinkertaisia suorittavia töitä. Globalisaatio on siirtänyt työpaikkoja halpatyömaihin. Samalla kehittyneet valtiot ovat muuttaneet elinkeinojen painopistettä valmistamisesta palveluihin.

Viime aikoina on ilmennyt vastakkaisiakin voimia. Paikoitellen robotisaatio on laajentanut tuotantoa niin, että ihmisiäkin on palkattu lisää. Korkea osaamisen taso on tuonut laivatilauksia Turkuun ja asiakkaita Uudenkaupungin autotehtaille – yhteensä 1500 työpaikkaa jo tänä vuonna.

Kolmas voimistuva ilmiö on ”reshoring” eli tuotannon palauttaminen kotimaahan. Jopo-pyörien valmistus palautettiin Taiwanista Hankoon, jossa tuotanto on joustavampaa ja laadukkaampaa. Tutkimuksen mukaan tuotannon kotiuttaminen kasvaa nopeammin kuin tuotannon siirto ulkomaille.

Kiertotaloudessa teollisuuden tulevaisuus

Uuden teollistamisen avain on kuitenkin uusiutuva tuotanto ja teknologia. Metsäteollisuus on ottanut hurjia loikkia kohti korkean teknologian ja samalla korkean arvonlisän tuotteita. Kotikaupunkini Äänekosken biotuotetehdas on teollisen tulevaisuuden edelläkävijä.

Kiertotalouden pitää olla hallituksen uusi kärkihanke. Biotalous on tärkeä, mutta ei kasvata vientiä. Sen sijaan maailman väestö keskittyy suurkaupunkeihin, jotka vaativat puhtaita ja tehokkaita ratkaisuja ilman, veden, liikenteen ja jätteiden hallitsemiseen. Markkina ylittää ensi vuosikymmenellä 1500 miljardia euroa. Jos Suomi saa tästä kakusta yhden prosentin siivun, se vastaa neljännestä viennin arvosta.

Lahdessa pyörii Valmetin kaasutuslaitos Kymijärvi II, joka tekee biojätteestä kaukolämpöä. Raumalaisen BMH:n Tyrannosaurus-järjestelmä lajittelee jätettä tehokkaasti. St1 tekee jätteestä bioetanolia. Ekokem on rakentanut Riihimäelle Pohjoismaiden ensimmäisen muovijätteen jalostamon.

Kovia juttuja – kotimaisin voimin.

Sitran tutkimuksen mukaan kiertotalous voi tuottaa kahden miljardin euron vuosittaisen lisän kansantalouteen. Ja eniten hyötyvät konepajat, 300-450 miljoonaa euroa vuodessa.

Parhaimmillaan kiertotalous tuo 70 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Ja suurin osa on ihan perinteistä ja kunnollista teollista työtä, joka ei vaadi akateemisia tutkintoja.

Viimeistään seuraavan hallituksen täytyy saada isot teolliset investoinnit käyntiin. Fiksulle valtiolle on itseisarvo, että tuotanto ja kulutus on entistä ilmastoystävällisempää – materiaalien kulutus vähenee ja jäte hyödynnetään. Lisäksi julkinen valta tarjoaa pienille ja suurille innovatiivisille yrityksille tärkeän referenssin vientiponnistelujen tueksi.

Teollistaminen vaatii satsauksen osaamiseen

Olen aikaisemmin esittänyt seuraavan hallituksen ohjelmaan oppimismiljardia – siinä sitoudutaan panostamaan vähintään miljardi euroa koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen.

Osaamispanostus liittyy olennaisesti uuden teollistamisen ohjelmaan. Tämänhetkisen hallituksen kaavailema ammattikoulutuksen leikkaus heikentää vakavasti myös alueellista tasa-arvoa.

Suomella on jo vahvaa osaamista jätevirtojen käsittelyssä, ympäristöteknologiassa, veden puhdistamisessa ja energiatehokkuudessa. Arvioiden mukaan kiertotalous voi kasvattaa kansantuotetta jopa 2,5 miljardilla eurolla. Kiertotalous voi parhaimmillaan tuoda 75 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Julkisen vallan kannattaa investoida kiertotalouden kokonaisuuksiin, joissa tekniset innovaatiot ja teolliset yhteenliittymät hyödyntävät yhden jätteen toisen raaka-aineena. Tuotteet suunnitellaan jo alkujaan mahdollisimman resurssitehokkaasti, jotta raaka-aineen hyödyntämisen elinkaari maksimoidaan. Samalla kotimaiset pilotit ovat välttämättömiä referenssejä, joilla korkean osaamisen tuotanto ja palvelut ponnistavat vientimenestykseen.

Myös jakamistalous perustuu resurssien viisaalle käytölle. Fiksu valtio ei aseta esteitä digitaalisille alustoille, jotka tehostavat ja luovat uusia palveluita, mutta se huolehtii samalla tasaveroisesta kilpailusta yhtäläisillä velvoitteilla. Julkinen valta tarjoaa uusille toimijoille välittömästi digitaaliset työkalut, joilla verotus ja lakisääteiset maksut sisällytetään palveluiden arkkitehtuuriin.

Kierto- ja jakamistalouden tavoitteiden on läpäistävä koko elinkeino- ja talouspolitiikka sekä vaikutettava innovaatiorahoituksen ja julkisten investointien suuntautumiseen. Lainsäädännön pitää myös edistää kiertotalouden uusien ratkaisujen kaupallista toteuttamista – eikä estää sitä, kuten esimerkiksi jäteverolain osalta on konkreettisesti käynyt.

Menestyvä Brand Finland eroaa halpatyön Bulk Finlandista ennen kaikkea siinä, että myynti ja markkinointi ymmärretään keskeiseksi osaksi itse tuotetta ja palvelua, ei vain lisukkeeksi. Tuotannon arvonlisän heikkeneminen ilmenee Maailman talousfoorumin vertailussa, jossa Suomi sijoittuu kilpailukyvyltään kahdeksanneksi – mutta kaupallistamisen kyvyissä olemme vasta sijalla 39.

Suomalaiset yritykset käyttävät markkinointiin vain 3-4 prosenttia liikevaihdostaan, kun muissa pohjoismaissa luku on kaksinkertainen, ja Yhdysvalloissa keskimäärin 10 prosenttia. On aika herätä digitaalisen maailmantalouden uusiin sääntöihin: menestyminen edellyttää suuria strategisia sijoituksia erottautumiseen, asiakasuskollisuuteen ja laatuvaikutukseen.

Peliyhtiö Supercell, ainoa kovassa kansainvälisessä kuluttajakilpailussa menestyvä suomalaisyritys, käyttää markkinointiin yli neljäsosan liikevaihdostaan, 400 miljoonaa euroa. Mutta yhtiön tulos oli yli 800 miljoonaa ja liikevoittoprosentti yli 40.

Julkinen rahoitus ja yrityskehitys keskittyy liiaksi teknologioihin, kun sen täytyisi suuntautua voimakkaasti kaupallistamiseen ja markkinoinnin edistämiseen. Tukiohjelmissa ohjelmissa on syytä tuoda T&K –kirjainten rinnalle M.

Hyvinvointivienti on suuri mahdollisuus. Koulutuksen ja terveysosaamisen viennin menestys edellyttää huomattavasti nykyistä aggressiivisempaa panostusta konseptointiin ja markkinointiin. Nyhtökauran esimerkki osoittaa, että myös elintarvikeviennissä mielikuva ja tuotteistaminen tuovat ratkaisevasti arvonlisää.