Suomi tarvitsee tietotalousministerin

By on 14.3.2019

Eduskuntapuheesta valtioneuvoston tietopolitiikka- ja tekoälyselonteon käsittelyssä 14.3.19

Arvoisa puhemies! On hienoa, että vielä viime toimikseen eduskunta pääsee käsittelemään tätä ansiokasta selontekoa tietopolitiikasta ja tekoälystä. Tietotalous on Suomen kannalta tärkein menestystekijä digitaalisessa maailmantaloudessa 2020-luvulla: Korostan, tärkein.

Ranskan digiministeri Mounir Mahjoubin seurassa ”Digiajan työ” -seminaarissa Pariisissa 6.7.2018.

Selonteossa korostuu eettinen näkökulma, mikä on oikein. Eurooppalainen, ehkä jopa pohjoismainen lähestymistapa poikkeaa sekä pohjoisamerikkalaisesta että kiinalaisesta mallista.

Pohjoisamerikkalainen, läpikaupallinen tietotalous hyödyntää estottomasti, jopa riistää, ihmisten omaa dataa ja asettaa ihmiset jatkuvan valvonnan alaiseksi. Tätä uutta talousmuotoa käsittele Shoshana Zuboffin teos The Age of Surveillance Capitalism eli vapaasti suomennettuna Kyttäyskapitalismin aika.

Tasa-arvo on myös tietotalouden tuotannontekijä.

Kiinalaisessa mallissa valtiolla on yksinoikeus yksityisyyteen, siis lupa valvoa, rajoittaa ja käyttää ihmisen itsestään jättämää dataa. Tällöin Kiinan valtion hyväksynnällä toimivat tietotekniikan yhtiöiden epäillään keräävän big dataa myös ulkomailta valtiollisen intressin hyödynnettäväksi.

Eurooppalaiset tuskailevat usein, miten pahasti jäljessä askellamme tietotalouden ja tekoälyn kaupallisessa hyödyntämisessä, mutta yksilön vapauksia ja oikeuksia kunnioittavat yhteiskunnat saattavat ammentaa ainutlaatuista resurssia, luottamusta, jonka eettinen tietotalous voi saavuttaa. Eurooppalainen tietoturva-asetus GDPR on askel luottamusta herättävään suuntaan – joka paitsi kunnioittaa demokraattisia perinteitä, voi lopulta osoittautua myös kaupallisesti kannattavaksi. Tässäkin asiassa tasa-arvo on talouden tuotannontekijä.

Selonteko huomioi hyvin kansalaisen perusoikeuksia ja osallisuutta, sekä oman datan hallintaa. Turhan usein tekoälyn mahdollisuuksia hehkutetaan sujuvamman viranomaiskäsittelyn tai potilashallinnan työkaluina, tilanteissa, joissa ihminen on toimenpiteen objekti, mahdollinen riski ja kuluerä. Liian harvoin etsitään mahdollisuuksia kansalaisen omien toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden täyttämiseksi. Tässä suhteessa positiivinen poikkeus onkin valtiovarainministeriössä valmisteltu Aurora-hanke, jossa tekoälyn on tarkoitus palvella ihmisiä yksilöllisen elämänkaaren eri vaiheiden omaehtoisissa, mutta välttämättömissä tarpeissa.

Tekoäly on suunniteltava yksilön omien toiveiden ja tarpeiden täyttämiseen.

Oman datan hallinta on avainasemassa yleisen luottamussuhteen luomisessa ja toisaalta myös tietotalouden tarjoamien mahdollisuuksien laajentamisessa. Tarvitsemme pikaisesti operaattorin, joka voisi hallinnoida yksilön omaa dataa ja auttaa sen hyödyntämisessä. Tämä maailmanlaajuisestikin merkittävä hanke voisi löytää kodin Vakesta eli juuri perustetusta Valtion kehitysyhtiöstä.

Kun itse olen pohtinut tietopolitiikan, datahallinnon ja tietotalouden kysymyksiä, olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että tämä merkittävä kokonaisuus ansaitsisi oman kaistansa valtionhallinnossa. Kymmenet elleivät sadat lait on uudistettava tietosuojan tai tietojen hyödyntämisen osalta, ja toisaalta uutta sääntelyä, sekä turvaavaa että mahdollistavaa, on tehtävä paljon. Eduskuntakäsittelyssä on noussut esiin muun muassa lohkoketjuihin ja kryptovaluuttoihin liittyviä kysymyksiä, joissa julkisen vallan tulokulmat saattavat olla jopa keskenään ristiriitaisia.

Vanhat rakenteemme eivät nyt taivu uudelle todellisuudelle.

Voi siis kysyä, miksi mietintövaliokuntana on ollut sivistysvaliokunta, eikä tulevaisuusvaliokunta, joka on työssään käsitellyt runsaasti tietotalouden ja tekoälyn tulevaisuutta. Tulevaisuusvaliokunta ei ole saanut antaa edes lausuntoa. Vanhat rakenteemme eivät nyt taivu uudelle todellisuudelle.

Tämän havaitsi liikennevaliokunta, joka teki lausuntoonsa lausuman tietopolitiikan kehittämisen vastuunjaosta. Se halusi varmistua, että ministeriöiden väliset toimivaltarajat eivät haittaa kehittämistyötä ja sen johtamista, ja että päävastuu voisi olla vaikkapa valtioneuvoston kanslialla, joka tekee jatkuvaa tilannekuvatyötä, ennakointia ja tulevaisuuspohdintaa – ja jakaa näitä näkökulmia nimenomaan äsken mainitun tulevaisuusvaliokunnan kanssa.

Niinpä myös sivistysvaliokunta nosti mietintöönsä lausuman, jossa edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin tietopolitiikan kehittämistoimien vastuunjaon määrittelemiseksi valtioneuvostossa siten, etteivät ministeriöiden väliset toimivaltarajat aiheuta haittaa kehittämistyölle ja sen johtamiselle, jota tulee merkittävästi vahvistaa.

Mitä tämä pitkä virke tarkoittaa?

Yksi tulkinta on se, jota olen itse esittänyt julkisuudessa viime aikoina: Suomen seuraava hallitus tarvitsee tietotalousministerin.

Ministerillä on kolme tehtävää. Ne ovat

  • julkisen hallinnon digitalisaatio;
  • julkisen ja yksityisen datan keskinäinen hyödyntäminen tehokkaasti mutta reilusti, sekä
  • digitaalisen liiketalouden edistäminen.

Minulla oli viime kesänä tilaisuus keskustella Ranskan hallituksen digiministerin Mounir Mahjoubin kanssa Pariisissa, ja jäin vahvasti käsitykseen, että vastaavaa vastuunjakoa tarvittaisiin myös Suomeen. Ministerillä olisi pieni virkakoneistonsa joko Valtioneuvoston kansliassa tai Valtiovarainministeriön hallinnon kehitysosastolla tai molemmissa, ja kumppaninaan eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta.

Tämä kysymys jää ratkaistavaksi 14.4. jälkeen. Uskon, että Suomesta voi tulla maailman paras tietotalousyhteiskunta. Sen on oltava seuraavan hallituksen tavoite.

Posted in: Yleinen

Hallitus vei hallintarekisterifarssinsa päätökseen

By on 6.3.2019

Ylen MOT kertoi maanantaina uudesta satojen miljardien tilisiirtoja koskeneesta kansainvälisestä tietovuodosta. Tietovuodossa paljastettu pöytälaatikkoyhtiöiden verkosto ulottui myös suomalaiseen Nordeaan, jonka tileille oli maksettu vuosina 2005–2017 epäilyttävistä lähteistä 700 miljoonaa euroa. Epäselväksi kuitenkin jäi, liittyikö näihin maksuihin varsinaisia laiminlyöntejä. Nordean konsernijohtaja

Esperi Caren verokikkailu voidaan estää

By on 28.1.2019

Hoivapalveluyhtiö Esperi Care oli viime viikonloppuna kohun keskipisteenä, kun laiminlyönnit sen hoitokodissa Kristiinankaupungissa tulivat julkisuuteen. Niiden epäillään johtaneen jopa kuolemantapaukseen. Jo kauan on kuitenkin tiedetty, että yksityisissä hoiva-alan suuryrityksissä hoivan taso on usein heikko. Lisäksi pääomasijoittajien hallitsemat yritykset, kuten Esperi

Artisti maksaa – mutta saa takaisin

By on 15.1.2019

Puhe eduskunnassa 15.1.2019, esiintyvien taiteilijoiden arvonlisäverolain muutoksesta (HE 258/2018 vp.) Arvoisa puhemies! On harvinainen ilo antaa hallitukselle varaukseton kiitos tästä lakiesityksestä, joka tulee tarpeeseen, joka hyödyttää esiintyviä taiteilijoita sekä edistää luovaa taloutta. Kuten jo ensimmäisessä käsittelyssä totesin, mahdollisuus arvonlisäverovelvollisuuteen on

Alustatalouden veroesteet poistettava

By on 30.11.2018

On vain tyhmää, jos verotus estää kehitystä, jolla tehostetaan asuntojen ja muiden resurssien käyttöä.

Nyt on tulevaisuusinvestointien aika

By on 26.9.2018

Kauppalehti 24.9.2018 Aurinko nousee, koska kukko kiekuu. Vai meneekö syy ja seuraus toisin päin? Mietin tätä viime keskiviikkona budjetin lähetekeskustelussa, kun pääministeri Juha Sipilä lausui: ”Jos me pystymme pitämään 75 prosentin työllisyysasteesta kiinni ensi kaudella, noin kahden prosentin kasvusta, tulee

Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointeja

By on 24.8.2018

Puheenvuoro SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella 24.8.2018 Näillä näkymin vuoden 2019 budjetti on yllätyksetön, se on vaisu ja varovainen, se on väsynyt. Se on sapattivuoden budjetti – ja siihen Suomella ei totisesti ole varaa. Kuten puheenjohtaja eilen totesi, hallitus osoittaa suurta

Onko Suomella varaa kokoomukseen?

By on 10.6.2018

Luultavasti Sauli Niinistön ansiosta kokoomuksella on maine tiukkana talouspuolueena. Kun Niinistö oli valtiovarainministerinä 1990-luvun lopun nousukaudella, Suomi lyhensi lainojaan ihan Keynesin oppien mukaan. (Saman toisti 2000-luvun puolella Eero Heinäluoma, mutta ei saanut vastaavaa ihailua.) Onko tälle maineelle katetta? Onko syytä

Hyvinvointivaltiota ei uhkaa CETA vaan SOTE

By on 10.5.2018

Eduskunnassa 9.5. 2018 EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (CETA) on saapunut nyt saliin valiokuntakäsittelyn jälkeen. Ja koska vapaakauppasopimuksiin liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, on hyvä, että se aloitteestani kävi myös laajan kierroksen lausuntovaliokunnissa. Mietinnössä korostetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kantaa, jossa

Elinkelpoiset ja eliminoitavat

By on 3.5.2018

Henkilökohtainen näkökulma eduskuntakeskusteluun eutanasian sallimista vaativasta kansalaisaloitteesta 3.5. 2018 Arvoisa puhemies, Ymmärrän eutanasia-kansalaisaloitteen tekijöiden ansiokkaan tarkoituksen. He tahtovat lisätä ihmisen itsemääräämisoikeutta ja oikeutta välttää kipua. Mutta aloite ei lisää vain yksilön oikeutta arvokkaaseen kuolemaan, vaan samalla se antaa viranomaisille paitsi