Nyt on tulevaisuusinvestointien aika

By on 26.9.2018

Kauppalehti 24.9.2018

Aurinko nousee, koska kukko kiekuu. Vai meneekö syy ja seuraus toisin päin?

Mietin tätä viime keskiviikkona budjetin lähetekeskustelussa, kun pääministeri Juha Sipilä lausui: ”Jos me pystymme pitämään 75 prosentin työllisyysasteesta kiinni ensi kaudella, noin kahden prosentin kasvusta, tulee varaa investointeihin, tulee varaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tekoihin, tulee varaa sotu-uudistukselle, tulee varaa perhevapaauudistukselle.”

Tyhjästäkö työllisyys kohenee, ilmastako tulee talouskasvu? Vai olisiko nuo uudistukset tehtävä ensin, jotta työllisyysaste voisi nousta ja kasvu kestää?

Uudistukset, jotka pääministerille ovat menoeriä, ovat minulle investointeja. Jopa kaltaiseni pienyrittäjä ymmärtää eron. Investoinnista odotetaan tuloja, ja vain sillä perusteella investointiin ryhdytään.

Uudistukset ovat pääministerille menoeriä, minulle investointeja

Valtiovarainministeriö ennustaa itse budjettivuodelle kasvun puolittumista, sitten vielä hidastusta. Siksi on surku, että hallitus näpertelee pikkusummilla, eikä investoi tulevaisuuteen. SDP on valmistellut konkreettiset mallit viiteen tärkeimpään – oppivelvollisuuden jatkamiseen, varhaiskasvatuksen laajentamiseen, perhevapaisiin, yleisturvaan ja työllistävään verouudistukseen.

Tarkastellaan vain oppivelvollisuuden jatkamista 18 vuoteen. Tämä on inhimillinen ja taloudellinen investointi, johon myös Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo on kannustanut.

Noin 15 prosenttia ikäluokasta jää pelkän perusasteen varaan. Heidän työllisyysasteensa on 43 prosenttia. Osaaminen ei riitä digitaalisen maailmantalouden  aikakaudella. Siihen ei ole varaa.

En oikein ymmärrä, miksi kokoomus vastustaa kaikille maksutonta toista astetta – kun se kuitenkin kannattaa kaikille maksutonta varhaiskasvatusta, joka on sekin SDP:n pitkäaikainen tavoite.

Molemmathan tasoittavat progressiota. Minä pidän oikeudenmukaisena, että hyväpalkkaiset saavat verojensa vastineeksi parhaita julkisia palveluita, maksuttoman koulutuspolun eskarista väitöskaronkkaan.

Kun uskomme, että nämä investoinnit lisäävät työllisyyttä ja takaavat vakaan kasvun, ansiotuloveroa voidaan jatkossakin alentaa.

Aggressiivisen verosuunnittelun suitsiminen olisi elinkeinoelämän etu.

Kestävä veropolitiikka kiteytyy periaatteeseen: tiiviit veropohjat, matalat kannat. Sen sijaan tämänhetkinen hallitus on lisännyt verotukiaisia ja valikoivia verohelpotuksia. Yritystukien karsiminen jäi yritykseksi.

Aggressiivisen verosuunnittelun määrätietoisempi suitsiminen olisi elinkeinoelämän etu. Se edistää reilua kilpailua ja hyödyttää kotimarkkinayrityksiä, joilla ei ole käytössään monikansallisen konsernin vippaskonsteja. Markkinatalous toimii paremmin, kun kilpaillaan liiketoiminnalla, eikä verosuunnittelulla.

Hallitus haluaa tehdä vakuutuskuorten verovälttelystä kaiken kansan hupia. Itsekin sijoittajana ymmärrän osakesäästötilin houkutuksen, mutta kustannus olisi kova – ja jäisi seuraavien hallitusten maksettavaksi. VM:n mukaan veromenetys on siirtymäajan jälkeen 160 miljoonaa euroa joka vuosi. 

Esitän vastuullisemman vaihtoehdon. Monet instituutiot eivät nykyisin maksa lainkaan osinkoveroa, kun taas pienisijoittaja pulittaa aina 25,5 prosenttia. Määrätään maltillinen lähdevero ulkomaisille rahastoille, säätiöille ja yhdistyksille – myös ammattiliitoille. Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Tomi Viitalan esittämä viiden prosentin vero tuottaisi 250-500 miljoonaa euroa vuodessa.

Kohdellaan vakuutuskuoria samoin kuin suoria sijoituksia, ja lopetetaan satojen miljoonien eurojen veroetu. Näin tehdään vaikkapa Yhdysvalloissa.

Kun tiivistetään veropohjaa, on varaa laskea tuloveroja ja osinkojen verotusta. 

Kun tiivistetään veropohjaa oikeudenmukaisesti, saavutetaan lähes miljardin euron tuotto. Sitten on muistettava periaatteen toinen puolisko – ja alennetaan tuloverotusta. Samalla on varaa laskea osinkojen verotuksen taso jopa alle 20 prosentin.

Tavalliselle suomalaiselle jäisi enemmän rahaa talteen, sijoitettavaksi Helsingin pörssin erinomaisiin osakkeisiin entistä kannattavammin. Valtiontalous vahvistuisi, eikä heikkenisi. Varat investoitaisiin osaamiseen ja innovatiivisiin yrityksiin, joiden avulla Suomi menestyy 2020-luvun digitaalisessa maailmantaloudessa.

Suomella on varaa investoida. Suomella ei ole varaa olla investoimatta.

Posted in: Suomi, Talous, Verotus

Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointeja

By on 24.8.2018

Puheenvuoro SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella 24.8.2018 Näillä näkymin vuoden 2019 budjetti on yllätyksetön, se on vaisu ja varovainen, se on väsynyt. Se on sapattivuoden budjetti – ja siihen Suomella ei totisesti ole varaa. Kuten puheenjohtaja eilen totesi, hallitus osoittaa suurta

Onko Suomella varaa kokoomukseen?

By on 10.6.2018

Luultavasti Sauli Niinistön ansiosta kokoomuksella on maine tiukkana talouspuolueena. Kun Niinistö oli valtiovarainministerinä 1990-luvun lopun nousukaudella, Suomi lyhensi lainojaan ihan Keynesin oppien mukaan. (Saman toisti 2000-luvun puolella Eero Heinäluoma, mutta ei saanut vastaavaa ihailua.) Onko tälle maineelle katetta? Onko syytä

Hyvinvointivaltiota ei uhkaa CETA vaan SOTE

By on 10.5.2018

Eduskunnassa 9.5. 2018 EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (CETA) on saapunut nyt saliin valiokuntakäsittelyn jälkeen. Ja koska vapaakauppasopimuksiin liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, on hyvä, että se aloitteestani kävi myös laajan kierroksen lausuntovaliokunnissa. Mietinnössä korostetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kantaa, jossa

Elinkelpoiset ja eliminoitavat

By on 3.5.2018

Henkilökohtainen näkökulma eduskuntakeskusteluun eutanasian sallimista vaativasta kansalaisaloitteesta 3.5. 2018 Arvoisa puhemies, Ymmärrän eutanasia-kansalaisaloitteen tekijöiden ansiokkaan tarkoituksen. He tahtovat lisätä ihmisen itsemääräämisoikeutta ja oikeutta välttää kipua. Mutta aloite ei lisää vain yksilön oikeutta arvokkaaseen kuolemaan, vaan samalla se antaa viranomaisille paitsi

Vappupuheista vapputekoihin!

By on 1.5.2018

Puhe 1.5.2018  Kirkkonummella ja Porvoossa Hyvät ystävät, bästa vänner! Viime vuonna vappuna paistoi kirkas aurinko – oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla. Tänä vuonna muistetaan traagista kansalaissotaa, ja itse taivas osoittaa murheensa kaikkien rintamalla ja vankileireillä kuolleiden puolesta. Mutta tänään en tahdo

Kuollut kissa -puhe

By on 19.4.2018

Eduskuntapuhe 17.4.18 Julkisen talouden suunnitelmasta Kehysriihi vain kehyshiiri? Tämä on hyvä kysymys, kun hallitus sai lisättyä tärkeisiin tavoitteisiinsa peräti kaksi promillea budjetin kokonaissummasta. Kahdesta promillesta nahisteltiin, ja kahdella promillella nyt ratkotaan itse aiheutettuja ongelmia. Tästä Petteri Orpo odottaa nyt onnitteluja

Muovin käyttöön on puututtava myös verotuksen keinoin

By on 13.4.2018

  Vihreät esittelivät tänään lakialoiteen muoviverosta (lakialoite 5 /2018). Mutta kun puhutaan muovipakkausten verottamisesta, puhutaan samalla jostain suuremmasta. Kerrataan faktat. Keskiviikkona vietettiin ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat, kuten me suomalaiset. Emme ole kuitenkaan ongelman kanssa

Ei voitu kieltää, ei haluttu sallia

By on 15.12.2017

Etämyynti jäi vaarallisesti auki alkoholilakiesityksessä. Teksti perustuu puheeseeni eduskunnassa 15.12. klo 01.15. Hallituksen esitys jättää Suomen alkoholilainsäädännön oikeustilan keskeisiltä osin vaarallisesti auki. Etämyyntiä ei kielletä säädöksellä, joten perustuslakivaliokunta toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä siteeratussa lausunnossaan perustuslain 8 §n mukaan ketään

Osaajien maahanmuuttoa on kiireesti edistettävä

By on 5.10.2017

Puhe eduskunnassa 5.10.2017 hallituksen esityksestä (HE 127/2017 vp) kasvuyrittäjän ja erityisasiantuntijan oleskeluluvan helpottamisesta Tämä uudistus on erittäin tervetullut. Osaajien maahanmuuton edistäminen, jopa houkutteleminen on tulevina vuosina Suomelle hyvin tärkeää. Väestörakenne muuttuu nopeasti entistä epäedullisemmaksi, ja ilman maahanmuuttoa työvoimasta katoaa 300 000